Kun väestö ikääntyy ja suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) palveluihin tarvitaan lisää työntekijöitä. Heitä tarvitaan varsinkin ikääntyneiden palveluihin.
Matalan kynnyksen keikkatyöntekijät ovat yksi ratkaisu työvoimapulaan. Keikkatyö voi tarjota nuorille ja heikossa työmarkkina-asemassa oleville polkuja työelämään.
Keikoilla he saavat työkokemusta ja mahdollisuuksia kokeilla, olisiko sote-alalla työskentely heidän oma juttunsa. Lyhyetkin keikat voivat antaa myös itsevarmuutta sekä osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia.
Digitaalinen alusta oli helppo tapa välittää keikkoja
Työtä, tekijöitä ja osaamista ikääntyneiden palveluihin -hankkeessa tunnistimme ja muotoilimme sellaisia keikkatöitä, joiden tekeminen ei vaadi sote-alan ammatillista koulutusta.
Keikkakokeiluja tehtiin seitsemässä hoivakodissa Uudellamaalla. Keikat olivat 2–4 tunnin mittaisia, ja tehtävät liittyivät pääsääntöisesti virkistystoimintaan, kuten ulkoilussa auttamiseen.
Hankkeessa tehtiin kokeiluja kahden mallin mukaan. Ne olivat alustamalli ja niin sanottu täsmätuettu malli.
Alustamallissa keikkatehtävät ja keikkatyöntekijät kohtasivat pääosin digitaalisella alustalla. Toimintatapa koettiin helpoksi ja sujuvaksi, mutta monet keikkatyöntekijät olisivat kaivanneet enemmän tukea.
Hoivakodeissa huomattiin, että onnistunut keikka edellyttää huolellista suunnittelua, selkeää tehtävänkuvaa ja riittävää ohjeistusta. Hoivakodeissa hyödynnettiin mieluusti samaa, hyväksi todettua työntekijää useammalla keikalla.
Työvalmentajan tuki edisti keikan onnistumista
Täsmätuetussa mallissa oli mukana jokin työllistymisen tuen organisaatio. Organisaation työvalmentaja tai ohjaaja neuvotteli hoivakodin kanssa keikkatyön tarpeista, etsi sopivan keikkatyöntekijän ja/tai osallistui hänen ohjaamiseensa ennen keikkaa ja sen aikana.
Hoivakodeissa koettiin, että tällainen yhteistyö edisti keikan onnistumista. Kun työvalmentaja tuki keikkalaista, ohjaamiseen tarvittiin vähemmän hoivakodin henkilökunnan aikaa.
Vaikka työvalmentaja ei olisi ollut mukana keikoilla, hänen tukensa näkyi myönteisenä varmuutena ja vastuunottona keikkatyöntekijän työskentelyssä. Keikkatyöntekijät taas kokivat, että he saivat riittävästi tukea.
Keikkatoiminta jatkuu osassa hoivakodeista
Matalan kynnyksen lyhyistä keikkatehtävistä on kaksinkertaista hyötyä riippumatta siitä, kumman mallin mukaisesti ne toteutuvat: Keikkatyöntekijät saavat kokemusta ja tukea työllistymiseen. Hoivakodit saavat apua kiireeseen ja arjen laatua asukkaille.
Osassa hankkeeseen osallistuneista hoivakodeista keikkatoiminta jäi kertaluonteiseksi kokeiluksi. Joissain hoivakodeissa suunniteltiin toiminnan jatkamista hankkeen jälkeenkin.
Matalan kynnyksen keikkatoiminta kannattaa sitoa osaksi hoivakodin pitkäjänteistä palvelun, työn ja osaamisen kehittämistä. Sen onnistumiseksi tarvitaan
- riittävät rahalliset resurssit keikkojen tilaamiseen
- aikaa ja halua keikkatehtävien muotoiluun ja hoivakodin tarpeiden tunnistamiseen
- vastuuhenkilö organisoimaan keikkatoimintaa ja sen kehittämistä
- kiinnostusta ja valmiutta etsiä sopivia yhteistyökumppaneita alueellisista tukiorganisaatioista.
Lisätietoja:
Työtä, tekijöitä ja osaamista ikääntyneiden palveluihin (TEOS) -hanke toteutettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen, Laurea ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston kesken vuosina 2023–2025. Hankkeen rahoitti Euroopan sosiaalirahasto yhdessä toteuttajaorganisaatioiden kanssa, osana Polkuja töihin -erityistavoitetta.
Onnistu ohjauksessa! Neljä vinkkiä sujuvaan keikkatyöhön ikääntyneiden palveluissa (Inka Koskelan ja Laura Seppäsen blogikirjoitus)
Keikkaamon kautta kiinni työelämään (Sari Käpykankaan ja Maria Paavolaisen blogikirjoitus)
Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Työterveyslaitos on jo vuodesta 1945 rakentanut terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä. Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään.
Kommentointi