Keskeytykset ja liian suuri työn määrä ovat nousseet entisestään kuormitustekijöinä

Työn jatkuvat keskeytykset, liiallinen työn määrä ja kova työtahti aiheuttavat merkittävää psykososiaalista kuormitusta työpaikoilla. Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun tuoreimman Työsuojelupaneelin mukaan joka kolmas arvioi keskeytyksiä esiintyvän omalla työpaikalla jatkuvasti, kun vuonna 2016 näin arvioi joka neljäs. Kuormitusta lisäävät myös liiallinen tiedon määrä ja jatkuva tavoitettavuus.
Neljä kiireistä toimistotyöntekijää keskustelee pikapalaverissa.
Hanna Uusitalo
Hanna Uusitalo
erityisasiantuntija
Henkilökuva Minna Toivanen
Minna Toivanen
vanhempi asiantuntija

Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen mediatiedote 8.2.2024

Tuorein Työsuojelupaneeli eli Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen vuosittain toteuttama kyselytutkimus tehtiin marraskuussa 2023. Tällä kertaa teemaksi valittiin psykososiaaliset tekijät ja niiden hallinta. Paneelissa oli sama teema vuonna 2016.

Vastaajista 34 prosenttia arvioi keskeytysten kuormittavan jatkuvasti omalla työpaikalla (25 prosenttia vuonna 2016) ja jossain määrin 53 prosenttia. Lisäksi 19 prosenttia vastaajista arvioi liiallisen tiedon määrän kuormittavan jatkuvasti omalla työpaikallaan.

Olennaistaminen voi auttaa kohtuullistamaan työmäärää

Työjärjestelyjen osalta liian suuren työmäärän tai kovan työtahdin koki 27 prosenttia jatkuvasti, 60 prosenttia jossain määrin. Jatkuvan tavoitettavuuden koki omalla työpaikallaan kuormittavan jatkuvasti 21 prosenttia ja jossain määrin 51 prosenttia.

Jos työmäärä näyttää kasvavan liialliseksi, on tutkijan mukaan syytä pysähtyä harkitsemaan, onko resursseja lisättävissä tai jotakin karsittavissa.

– Yksi keino on olennaistaa työtä, mikä tarkoittaa työn ytimen kirkastamista, olennaisimpien tehtävien tunnistamista ja työn rajaamista tämän pohjalta niin, että työmäärä on kohtuullinen. Työn määrästä, työtehtävistä ja työnjaosta kannattaa keskustella yhdessä, jotta voidaan luoda yhteinen näkemys siitä, mikä on olennaista ja mistä voidaan luopua, vanhempi asiantuntija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta kehottaa.  

Kuormitustekijöitä tunnistetaan, mutta niiden hallinta on haastavaa

Työsuojelupaneeli osoittaa, että työpaikoilla on käytössä toimivia keinoja kuormitustekijöiden arviointiin. Vastaajista 59 prosenttia ilmoitti, että omalla työpaikalla oli tehty psykososiaalisten kuormitustekijöiden riskien arviointia. 70 prosentin mukaan työterveyshuollon toteuttamaan työpaikkaselvitykseen oli sisältynyt psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointi. Kuormitustekijöiden tunnistamisessa auttavat myös henkilöstö- ja ilmapiirikyselyt.

Tunnistamisesta huolimatta kuormituksen hallinta koetaan vaativaksi. 76 prosenttia vastaajista arvioi, että psykososiaalisen kuormituksen hallinta on erittäin tai melko haastavaa. Kuormituksen hallintaa voivat vaikeuttaa oman alan tai työpaikan haasteet, kuten työvoimapula tai muutosneuvottelut. Yhtä yleispätevää ratkaisua kuormituksen hallintaan ei ole.

– Erilaisiin kuormitustekijöihin tarvitaan erilaisia hallintakeinoja. Kuormituksen hallinnan ykköskeino on vaalia avointa, luottamuksellista keskusteluilmapiiriä ja vuorovaikutusta sekä työntekijän ja esihenkilön välillä että koko työyhteisön kesken, erityisasiantuntija Hanna Uusitalo Työterveyslaitoksesta toteaa.

Vastaajat tunnistivat hallintakeinoiksi myös muun muassa työterveyshuollon palvelut, työjärjestelyt palautumismahdollisuuksineen sekä ohjeet ja koulutuksen.

Työn muutosten aiheuttama kuormitus on vähentynyt

Työsuojelupaneelin kyselytutkimus osoittaa myös myönteistä kehitystä. Työn jatkuvien muutosten aiheuttama psykososiaalinen kuormitus on vähentynyt 11 prosenttiyksikköä vuodesta 2016 vuoteen 2023. Viidesosa vastaajista arvioi nyt omalla työpaikallaan esiintyvän jatkuvien muutosten aiheuttamaa psykososiaalista kuormitusta jatkuvasti (31 prosenttia vuonna 2016).

Kaikkiaan työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvien kuormitustekijöiden osalta tilanne arvioitiin tuoreimmassa tutkimuksessa hieman positiivisemmin kuin vuonna 2016.

Häirintää tai epäasiallista kohtelua ei tunnistanut omalla työpaikallaan 73 prosenttia vastaajista. Epätasa-arvoista tai syrjivää kohtelua ei tunnistanut omalla työpaikallaan 69 prosenttia vastaajista. Kaksi kolmasosaa vastaajista mainitsi, että työsuhteen epävarmuutta ei juurikaan esiinny.

Työsuojelupaneeli

  • Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kerran vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. 
  • Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. 
  • Tuorein kysely tehtiin marraskuussa 2023. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimituille työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 597 henkilöä.
  • Paneelissa oli sama teema vuonna 2016 (N=822) 

Tutustu aineistoihin

Työsuojelupaneeli tarjoaa ajankohtaista tilannetietoa | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi

Työsuojelu ja työn psykososiaaliset tekijät | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi

Lisätiedot

  • Erityisasiantuntija Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos, puh 043 824 0034,  hanna.uusitalo[at]ttl.fi
  • Vanhempi asiantuntija Minna Toivanen, Työterveyslaitos, puh 043 824 4506, minna.toivanen[at]ttl.fi
  • Kehittämispäällikkö Jarna Savolainen, Työturvallisuuskeskus, puh 040 561 2022, jarna.savolainen[at]ttk.fi

Jaa sisältö somessa!