Työterveyslaitoksen mediatiedote 7.5.2025
Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu pelastustoimen työhyvinvoinnille 2023 ja 2024 -tilannekuva kertoo yleisellä tasolla hyvää. Hyvin työstä palautuneiden osuus on 64 prosenttia, kun edellisenä vuonna luku oli 52. Samalla heikosti palautuneiden määrä on pienentynyt 27 prosentista 17 prosenttiin. Työkykynsä koki hyväksi 72 prosenttia vastaajista, mikä oli neljä prosenttia aiempaa vuotta enemmän. Eläkeikään saakka uskoo työssä kuitenkin jatkavansa pelastajista vain 42 ja ensihoitajista 30 prosenttia.
– Muutokset lisäävät usein työkuormitusta. Toinen toimintavuosi hyvinvointialueilla on rauhoittanut ja selkiinnyttänyt muutoksen osalta pelastustoimen tilannetta, mikä voi selittää työhyvinvoinnin myönteistä kehitystä, pohtii tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
Pelastustoimen työhyvinvointi on osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä
Pelastustoimi on keskeinen toimija poikkeusoloissa, mutta vain hyvinvoiva pelastaja voi toimia tehokkaasti ja turvallisesti. Pelastusalan työhyvinvoinnin kehittäminen onkin tärkeää myös varautumisen ja kriisinkestävyyden näkökulmasta.
Pelastustoimen työhyvinvoinnin tilannekuvasta nousee esille kolme keskeistä kehitettävää teemaa:
1. esihenkilöiden jaksaminen
2. epäasiallisen kohtelun ehkäisy
3. luottamuksellisen keskustelukulttuurin vahvistaminen.
Näiden kolmen teeman kehittäminen rinnakkain muodostaa perustan kestävälle ja turvalliselle työyhteisölle, minkä lisäksi se vahvistaa pelastustoimen veto- ja pitovoimaa.
– Kehittämisteemojen välillä on vahva yhteys, sillä epäasiallisen kohtelun ehkäisy vahvistaa luottamusta, joka yhdessä esihenkilöiden hyvinvoinnin parantuessa on keskeinen edellytys avoimen vuorovaikutuksen toimintakulttuurin rakentamiselle ja ylläpitämiselle, kertoo erikoistutkija Kirsikka Selander Työterveyslaitoksesta.
Omat kehittämistarpeet pelastustoimen eri ammattiryhmille
Pelastustoimen eri ammattiryhmien välillä on työhyvinvoinnissa suuria eroja. Tuoreessa tilannekuvassa pelastustoimi on jaoteltu viiteen eri ammattiryhmään, joilla kullakin on erilainen työhyvinvointiprofiili:
1. Operatiivisissa tehtävissä toimiva pelastaja
2. Pelastajan lähiesihenkilö
3. Ensihoitaja pelastustoimessa
4. Hallinnollista työtä tekevä
5. Sopimussuhteinen pelastaja
Tilannekuva listaa kullekin ammattiryhmälle tärkeimmät kehittämistarpeet ja työhyvinvointitavoitteet.
– Pelastajien kohdalla kehitettävää on etenkin keskustelukulttuurin avoimuudessa ja kielteisten tunteiden käsittelyssä. Näitä molempia voidaan vahvistaa rakentamalla psykologista turvallisuutta, kertoo vanhempi konsultti Nina Olin Työterveyslaitoksesta.
– Ensihoitajien kohdalla on havaittavissa kasautuvaa kuormitusta eli työstressiä, vähäistä arvostusta ja tunnustusta työstä sekä asiakasväkivallan ja syrjinnän kokemuksia. Hyvinvointialueiden välinen tiedonvaihto ja hyvien käytäntöjen jakaminen ovatkin ensihoitajien kohdalla tärkeitä keinoja, Nina Olin jatkaa.
Esihenkilöt kaipaavat enemmän tukea sekä omalta esihenkilöltä että työyhteisöltä. Hallinnollista työtä tekevien työkyky ja työstä palautuminen on muita heikommalla tasolla. Sopimussuhteisten pelastajien kohdalla merkittävää on tunne ulkokehällä olemisesta: vaikutusmahdollisuudet koetaan vähäisiksi ja tiedonkulku heikoksi.
Yhteinen strateginen asiakirja pelastustoimen työhyvinvoinnin kehittämiseksi
Työhyvinvointi vaikuttaa työkykyyn, työssä suoriutumiseen ja turvalliseen työn tekemiseen. Se on keskeinen pitovoimatekijä, sillä terveenä ja työkykyisenä voi ura jatkuu pidempään. Pelastustoimen työhyvinvoinnin kehittäminen kaipaa yhtenäistämistä.
– Tarvitaan määrätietoista ja pitkäjänteistä työhyvinvoinnin kehittämistä, jossa ovat mukana kaikki hyvinvointialueet ja pelastustoimen ammattilaiset. Tutkimuksessamme alan toimijoiden toiveena nousi esille valtakunnallinen pelastusalan työhyvinvoinnin strateginen asiakirja, kertoo tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
Yhteisen strategisen asiakirjan laatiminen edellyttää kattavaa analyysiä nykytilanteesta sekä tavoitteita ja mittareita, joiden avulla edistymistä voidaan systemaattisesti seurata ja toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioida. Lisäksi eri ammattiryhmien huomioiminen kehittämistyössä on olennaista, jotta voidaan luoda kokonaisvaltaisia ratkaisuja pelastustoimen työhyvinvoinnin kehittämiseksi.
Mitä kuuluu pelastusalan työhyvinvoinnille -tutkimus
- Mitä kuuluu pelastustoimen työhyvinvoinnille vuosina 2023 ja 2024 -tilannekuva (Julkari.fi)
- Työhyvinvointikyselyyn osallistui 11 pelastuslaitosta vuonna 2023 ja 10 vuonna 2024. Lisäksi vuonna 2024 kyselyyn osallistuivat ensimmäistä kertaa myös neljän pelastuslaitoksen sopimussuhteiset pelastajat.
- Kyselyyn osallistuneiden organisaatioiden edustajat osallistuivat myös kehittämistyöpajaan, jossa käsiteltiin kyselyn tuloksia ja niiden taustalla olevia tekijöitä.
- Tutustu myös tutkimushankkeen Mitä kuuluu pelastusalan työhyvinvoinnille -verkkosivuun.
Lisätiedot
- Jaana Laitinen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, jaana.laitinen [at] ttl.fi, +358 30 474 6006
- Kirsikka Selander, erikoistutkija, Työterveyslaitos, kirsikka.selander [at] ttl.fi, +358 30 474 3065
- Nina Olin, vanhempi konsultti, Työterveyslaitos, nina.olin [at] ttl.fi, p. +358 30 474 7528
