Tutkimus: Työpaikoilla suhtaudutaan perhevapaisiin myönteisesti, mutta käytännöissä on kehitettävää  

Vuoden 2022 perhevapaauudistus näkyy työpaikoilla isien pidempinä perhevapaina. Suhtautuminen perhevapaisiin on pääosin myönteistä, mutta niitä tukevia käytäntöjä on vielä osassa työpaikkoja vähemmän. Myönteisen ilmapiirin lisäksi tarvitaan kirjattuja perheystävällisiä käytäntöjä, jotka huomioivat myös erilaiset perhetilanteet.  
Raskaana oleva henkilö keskustelee toimistossa kollegan kanssa.
Henkilökuva Mia Teräsaho.
Mia Teräsaho
vanhempi asiantuntija
Henkilökuva Eija Haukka.
Eija Haukka
erikoistutkija

Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mediatiedote 6.10.2026

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos tuottivat uutta tietoa siitä, miten vuoden 2022 perhevapaauudistus on näkynyt työpaikoilla. Uudistuksessa pidennettiin ei-synnyttäville vanhemmille suunnattua vanhempainvapaata, mikä on jo näkynyt isien pidentyneinä vapaina.

HR-ammattilaisten haastattelujen ja kuudella työpaikalla toteutetun esihenkilökyselyn perusteella isien pitämiin vapaisiin suhtaudutaan työpaikoilla myönteisesti. Pidemmät vapaat ovat kuitenkin tuoneet haasteita työtehtävien ja sijaisten järjestelyyn. Haastattelujen perusteella isille tyypilliset muutaman kuukauden mittaiset vapaat voivat olla työpaikoille hankalia järjestää.

– Vapaat ovat usein liian lyhyitä sijaisen palkkaamiseen, mutta pelkkä työtehtävien jakaminen voi kuormittaa työyhteisöä. Perhevapaauudistus ei näytä vielä pidentäneen isien vapaita riittävästi, jotta sijaisjärjestelyt hoidettaisiin samalla tavalla kuin äitien yleensä pidempien perhevapaiden aikana, tutkimuspäällikkö Johanna Närvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sanoo.

Myönteinen ilmapiiri ja yhteiset käytännöt hyödyttävät myös työnantajaa    

Työpaikoilla on vaihtelevasti perhevapaisiin liittyviä käytäntöjä. Työpaikoilla luotetaan usein siihen, että tilanteet ratkaistaan tapauskohtaisesti, kun ne tulevat ajankohtaisiksi.

Perhevapaaoikeuksista tiedottaminen työntekijöille on tavallista, mutta esimerkiksi esihenkilöiden kouluttaminen, perhevapaalle jäävän kanssa käytävä lähtökeskustelu tai paluuperehdytys ovat satunnaisempia käytäntöjä. Harvempi työnantaja käy myös ura- ja palkkakehityskeskusteluja perhevapaalle jäävän kanssa ja vapaan jälkeen.

HR-ammattilaisten haastatteluissa nousi esille esihenkilöiden merkitys myönteisen ilmapiirin luomisessa ja perhevapaiden käytännön järjestelyssä. Ilman kirjattuja toimintaohjeita perhevapaata suunnittelevan huomioiminen ja ohjeistaminen riippuu kuitenkin paljolti yksittäisen esihenkilön osaamisesta.

– Avoimen ja joustavan kulttuurin ohella tarvitaan myös käytäntöjä. Niin esihenkilöiden suhtautumisella kuin yhteisillä, kirjatuilla käytännöillä luodaan työntekijöille tunnetta, että perhevapaalle jääminen on myönteinen asia, johtava tutkija Johanna Lammi-Taskula Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sanoo.

Perheystävällisyys työpaikalla ei liity vain perhevapaisiin

Tutkimukseen osallistuneet työpaikat olivat lähtökohtaisesti keskimääräistä perhemyönteisempiä. Silti vain noin puolet esihenkilöistä oli täysin samaa mieltä siitä, että oma työpaikka on perheystävällinen.

– Esihenkilöiden arviot saattavat liittyä siihen, että tieto työpaikan käytännöistä vaihtelee eikä työpaikassa ole sovittu yhteisistä toimintamalleista. Perheystävällisyyden edistämisen tavoitteita ja toimenpiteitä oli kirjattu työpaikoilla melko vähän esimerkiksi tasa-arvosuunnitelmiin, vanhempi asiantuntija ja projektipäällikkö Mia Teräsaho Työterveyslaitoksesta sanoo.

Teräsahon mukaan perheystävällisyyttä edistäviä käytäntöjä kannattaa kehittää työpaikoilla nykyistä monipuolisemmin. Lapsiperheiden lisäksi työpaikkojen käytännöissä on tärkeää huomioida eri perhemuodot sekä erilaiset perhetilanteet, esimerkiksi työntekijöiden hoivavastuu ikääntyneistä läheisistä.

Tutustu tutkimukseen

Tutustu hankkeeseen

  • Tutkimus on toteutettu Työterveyslaitoksen johtamassa Kohti tasa-arvoista vanhemmuutta ja perheystävällistä työelämää (CARE4CAREER) -hankkeessa, joka saa rahoituksen EU:n Kansalaisuus, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot -rahoitusohjelmasta (CERV). 
  • Hanke toteutetaan Työterveyslaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Mothers in Business (MiB) ry:n yhteistyönä.  
  • Hankesivu (ttl.fi): Kohti tasa-arvoista vanhemmuutta ja perheystävällistä työelämää 

Lisätiedot

  • Työn ja perheen yhteensovittaminen, työpaikkojen käytännöt, CARE4CAREER-hanke: Mia Teräsaho, vanhempi asiantuntija ja projektipäällikkö, Työterveyslaitos, mia.terasaho [at] ttl.fi, 050 442 9989   
  • Perhevapaauudistus ja perhevapaat työpaikoilla: Johanna Närvi, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, johanna.narvi [at] thl.fi, 029 524 7467   
  • Perhevapaauudistus ja perhevapaat työpaikoilla: Johanna Lammi-Taskula, johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, johanna.lammi-taskula [at] thl.fi, 029 524 7066   
  • Työn ja perheen yhteensovittaminen, työpaikkojen käytännöt: Eija Haukka, erikoistutkija, Työterveyslaitos, eija.haukka [at] ttl.fi, 043 825 8137 

Avainsanat

Jaa sisältö somessa!