Terveyden ja työttömyyden suhde on kaksisuuntainen: yhtäältä heikko terveys ja työkyky hankaloittavat työllistymistä ja toisaalta työttömyys voi lisätä terveysongelmia.
– Tässä tutkimuksessa halusimme selvittää rekisteriaineistojen avulla, millaisia sairauksia työttömille työnhakijoille on diagnosoitu ja miten eri diagnoosit ovat yhteydessä myöhempään työllisyyteen, kertoo erikoistutkija Laura Salonen Työterveyslaitoksesta.
– Aiemmissa tutkimuksissa on selvitetty lähinnä työttömien koettua terveydentilaaja terveydenhuollon palveluiden käyttöastetta, mutta eri sairauksien vaikutuksia työllistymiseen ei ole juurikaan tutkittu.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että valtaosalla työttömistä, lähes 64 prosentilla, oli takautuvasti kolmen vuoden ajalta vähintään yksi terveydenhuollossa diagnosoitu sairaus.
Yleisin diagnoosiryhmä oli ruuansulatuselinten sairaudet (30 %). Toiseksi yleisin oli ”muut diagnoosiryhmät” (24 %), joiden joukossa kolme yleisintä ryhmää olivat silmän ja korvan sairaudet, virtsa- ja sukupuolielintensairaudet sekä iho- ja ihonalaiskudosten sairaudet. Myös tuki- ja liikuntaelinsairauksia oli diagnosoitu keskimäärin 18 prosentilla, ja mielenterveyden häiriö noin kymmenellä prosentilla.
Diagnoosiryhmistä erityisesti mielenterveys oli yhteydessä heikkoon työllisyyteen. Mielenterveysdiagnoosin saaneista jopa 39 prosenttia ei työllistynyt kolmivuotisen seurannan aikana lainkaan, kun taas kaikista työttömistä 18 prosenttia ei työllistynyt. Vain 11 prosenttia mielenterveysdiagnoosin saaneista oli työllisenä koko seurannan ajan.
Mielenterveysdiagnoosin saaneet olivat koko väestöön verrattuna useammin matalasti koulutettuja, yksin tai yksin lasten kanssa asuvia, ja harvemmin asunnon omistajia. Lähes 18 prosentilla oli aikaisempaa työttömyyttä ja suurella osalla, eli 39 prosentilla, työttömyys oli kestänyt vähintään 24 kuukautta.
Heistä iso osa oli ohjattu tuetun työllistämisen palveluihin tai monialaisiin yhteispalveluihin.
– Jatkossa olisikin tärkeää selvittää, tunnistetaanko terveysongelmat riittävän hyvin työvoimapalveluissa, muistuttaa Salonen.
Lisätiedot
- Laura Salonen, erikoistutkija, Työterveyslaitos, 050 520 8256, laura.salonen [at] ttl.fi (laura[dot]salonen[at]ttl[dot]fi)
Tutkimusjulkaisu
- Laura Salonen, Liina Junna, Joonas Pitkänen, Antti Kauhanen, Svetlana Solovieva ja Taina Leinonen. Mielenterveyden häiriöiden ja muiden diagnosoitujen sairauksien yhteys myöhempään työllisyyteen työttömillä työnhakijoilla. Yhteiskuntapolitiikka 91 (2026): 3.
- https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026061066400 (Julkari)
Tutkimus ja rahoittaja
- Tutkimuksessa käytettiin Työkyvyn tila Suomessa (TTS) -rekisteriaineistoa, joka yhdistää tietoja Tilastokeskuksesta, URA-tietojärjestelmästä sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekistereistä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin työvoimapalveluiden palvelulinjaa. Tiedot poimittiin TEMin työnhakumoduulista ja URA-tietojärjestelmästä.
- Tutkimus toteutettiin osana LIFECON-hanketta, jossa tutkitaan Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutuksia. LIFECONia rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) DEMOGRAPHY-ohjelma. STN toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
