4. Työpaikan suunnitelma kuljettajan terveyden edistämisestä

Suunnitelman onnistumista tukee se, että

• suunnitelma tehdään yhteistyössä työpaikan eri osapuolten kesken (johto, esihenkilöt, henkilöstö, HR, työsuojelutoimijat),
• suunnitelmassa otetaan huomioon työpaikan toimintaympäristö ja resurssit,
• suunnitelmaan valitaan sekä työoloihin että terveyskäyttäytymiseen kohdistuvia keinoja (useampi kuin yksi keino),
• suunnitelma liitetään osaksi muuta työpaikan toimintaa esimerkiksi osaksi työpaikan työhyvinvointi- ja työsuojelutoimintaa.

Suunnitelmaa laadittaessa on hyvä vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin:

• Mikä on suunnitelman tarkoitus (tavoitteet valituille kehittämiskohteille: mitä kehitetään ja miksi)?
• Keitä suunnitelma koskee (koko henkilöstö, tietyt henkilöstö- tai riskiryhmät)?
• Millä konkreettisilla keinoilla kuljettajien terveyttä edistetään?
• Ketkä vastaavat toteutuksesta?
• Keille suunnitelmasta tiedotetaan ja miten?
• Miten suunnitelmaa päivitetään ja kuka päivittämisestä huolehtii?

Työpaikan terveyden edistämisen suunnitelman tavoitteet tulisi laatia yhdessä työpaikan toimijoiden kanssa. Yksi tapa selkeiden tavoitteiden asettamiselle on SMART-menetelmä, jonka mukaisesti tavoitteiden tulee olla:

• selkeästi määriteltyjä (Specific): Tavoitteiden tulisi kuvata tarkasti mitä halutaan saavuttaa ja miten tähän päästään.
• mitattavissa olevia (Measurable): Mittareiden avulla saadaan näkyväksi sekä eteneminen kohti tavoitetta että tulokset (tavoitteen saavuttaminen). Mittareina voidaan käyttää esimerkiksi erilaisia kyselyitä ja mittauksia (muutoksen tehneiden tai sitä ylläpitävien henkilöiden määrä, kehon paino tai koostumus, erilaiset fyysisen kunnon testaukset).
• saavutettavissa olevia (Achievable): Onnistuminen palkitsee - tavoitteiden saavuttamisen tulee olla mahdollista kohderyhmälle. Tarvittaessa tavoitteen voi palastella pienemmiksi osatavoitteiksi ja edetä niiden avulla eteenpäin.
• olennaisia (Relevant): Tavoitteiden tulee olla merkityksellisiä ja kohdentua työpaikan ja työntekijöiden yhdessä tunnistamiin tarpeisiin.
• ajallisesti rajattuja (Time-bound): Tavoitteiden ja osatavoitteiden saavuttamiselle tulee asettaa määräaika. Lisäksi kannattaa sopia ajankohdat, jolloin tehdään väliarviointia tavoitteista ja keinoista – onko suunta ja tähtäin edelleen asetetun mukainen vai tarvitaanko muutoksia. 

Terveyden edistämisen suunnitelman kohdentamisessa ja kehittämiskohteiden valinnassa kannattaa hyödyntää esimerkiksi seuraavia materiaaleja:

• sairauspoissaolotilasto
• läheltä piti- ja turvallisuushavainnot,
• työtapaturmatilasto
• työhyvinvointikyselyjen tulokset
• kooste toteutuneista työajoista sekä
• poikkeamat ajo- ja lepoaika-asetuksesta

Terveyden edistämisen suunnitelma koostuu kolmesta osiosta

1. Kehittämistarpeen ja - mahdollisuuksien arviointi (taulukko 1)

   Aloittakaa terveyden edistämisen suunnitelman tekeminen keskustelemalla ja täyttämällä ’Kehittämistarpeen ja -mahdollisuuksien arviointi’ -taulukko. Työpaikan tekemä arvio kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista käytännössä vastata niihin luo perustan suunnitelman tarkoitukselle (mitä kehitetään ja miksi). 

2. Kuvaukset kokeiluun valittavista terveyttä edistävistä keinoista (taulukko 2)

   Siirtykää täyttämään taulukko ’Kuvaukset työpaikan terveyttä edistävistä keinoista’. Mahdollisimman konkreettinen kuvaus käytettävistä terveyden edistämisen keinoista ohjaa suunnitelman toteuttamista ja arviointia. Keinojen tulee kohdistua sekä työoloihin että elintapoihin.

3. Suunnitelman koostaminen 

   Kootkaa lopuksi taulukoiden tiedot suunnitelmapohjaan. Kirjatkaa lyhyesti 

• tarkoitus
• kohderyhmä(t)
• valitut keinot
• vastuutaho(t)
• tiedotustoimet
• arviointi ja päivittäminen

Päivittäkää suunnitelmaa määräajoin. Tarkistakaa muutostarpeet eri kehittämiskohteiden osalta.

Hyödyntäkää suunnitelmaa laatiessanne Ammattikuljettajan terveyden edistäminen -oppaan sisältöä.