Hanke

Nimettömät, näkymättömät oireet terveydenhuollossa (NINNI)

Pitkittyneet keholliset oireet ovat yleisiä ja voivat merkittävästi heikentää sekä työkykyä että elämänlaatua. Moni, joka kärsii näistä oireista, jää terveydenhuollossa ilman riittävää tukea ja selitystä vaivoilleen. Yksilöllisesti suunniteltu ja moniammatillinen hoito on usein avainasemassa näiden monimuotoisten ja pitkäaikaisten tilanteiden ratkaisemisessa. Tässä hankkeessa tavoitteena on ottaa käyttöön ja muokata paremmin terveydenhuollon arjen vastaanotoille sopivaksi moniammatillinen arviointityökalu, joka tukee yksilöllisen hoidon suunnittelua ja moniammatillista yhteistyötä potilaiden hoidossa.

Aikataulu

1/2026–12/2027

Tavoitteet

Hankkeessa otetaan käyttöön monimammatillinen arviointityökalu potilaiden tilanteen selvittelyyn ja yksilöllisen hoidon suunnitteluun. Työkalu on kehitetty aiemmassa hankkeessa (DigiPimo) ja tarkoitettu potilaille, joilla on pitkittyneitä kehollisia oireita.

Tavoitteena on

saada tietoa siitä, miten potilaat ja ammattilaiset kokevat työkalun käytön ja millaista vuorovaikutusta työkalu edistää
muokata työkalu entistä käytännöllisemmäksi ja soveltuvaksi terveydenhuollon arkikäyttöön.

Aineistot ja menetelmät

Hankkeeseen kutsutaan mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä koostuvia työpareja (lääkäreitä ja psykologeja/hoitajia), jotka pääsevät kokeilemaan arviointityökalun käyttöä. Ammattilaiset saavat ensin verkon välityksellä järjestettävän koulutuksen työkalun käyttöön, minkä jälkeen he voivat soveltaa työkalua työpareina omilla vastaanotoillaan, joilla he kohtaavat pitkittyneitä kehollisia oireita kokevia potilaita.

Ammattilaiset valitsevat itse soveltuvat potilaat mukaan tutkimukseen seuraavien kriteerien mukaisesti:

18–65-vuoden ikä
pitkittyneet keholliset oireet, jotka vaativat selvittelyä terveydenhuollossa ja
potilaan halukkuus vapaaehtoisesti osallistua hankkeeseen.

Hankkeeseen osallistuva potilas käy kolme vastaanottokäyntiä ammattilaistyöparilla. Ensimmäinen vastaanottokäynti sisältää lääkärin diagnostisen haastattelun, jossa kartoitetaan laajasti nykyisiä oireita ja niihin liittyviä tekijöitä sekä mahdollisia aiempia sairauksia. Toinen käynti on psykologin tai hoitajan vastaanotolla, ja sillä selvitetään laajemmin psykososiaalisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa potilaan oireisiin. Kolmas käynti on myös psykologin tai hoitajan vastaanotolla, ja sen tarkoituksena on ammattilaisen tekemä yhteenveto (ns. tapauskuvaus) potilaan tilanteesta sekä jatkohoidon suunnittelu.

Osa vastaanotoista äänitallennetaan vuorovaikutuksen analyysiä varten.

Tavoitteena on rekrytoida noin 30 potilasta, joista jokainen osallistuu sekä lääkärin haastatteluun että psykososiaaliseen arviointiin. Ammattilaisia hankkeeseen on tarkoitus rekrytoida noin 10–12 työparia.

Tulokset ja vaikuttavuus

Hankkeen lopputuloksena arviointityökalusta tulee entistä käytettävämpi ja soveltuvampi terveydenhuollon arkeen hoidettaessa potilaita, joilla on pitkittyneitä kehollisia oireita. Työkalu ja sen käyttöohjeet sisältävä käsikirja julkaistaan kaikille saatavilla olevana, maksuttomana materiaalina Työterveyslaitoksen verkkosivuilla.

Työkalua voidaan hyödyntää laajasti eri terveydenhuollon yksiköissä ja tasoilla potilaiden tilanteen selkeyttämisessä sekä hoidon ja kuntoutuksen tavoitteiden määrittelyssä. Arviointityökalun käyttö parantaa hoidon kohdentamista, potilaiden yksilöllistä kohtaamista ja vuorovaikutuksen rakentumista.

Työkalun integroiminen terveydenhuollon työkalupakkiin tarjoaa ammattilaisille lisäkeinoja, jotka auttavat potilaiden kokonaistilanteen hallintaa. Tämä voi ehkäistä pitkittyneistä oireista kärsivien potilaiden putoamista terveydenhuollon ja työelämän rajapintoihin sekä kuntoutuksen ulkopuolelle.