Hybridityön itsenäisyys on mahdollisuus – näin hyödynnät sitä hyvinvoinnin ja yhteisön parhaaksi

Hybridityö on tuonut monelle meistä vapautta arkeen: voimme useammin itse päättää, milloin ja missä teemme työtä. Vapaus ei kuitenkaan yksin riitä.

Jotta autonomia kääntyy hyvinvoinniksi ja samalla tukee yhteisöllisyyttä ja yhteisiä tavoitteita, tarvitaan harkittua, aloitteellista toimintaa.

CHILL-tutkimushankkeessa tutkimme kahta aloitteellista toiminnan tapaa hybridityössä: ajan ja paikan tuunaamista työssä (time spatial job crafting) ja työn sosiaalista tuunaamista (social job crafting).

Ne auttavat hyödyntämään hybridityön itsenäisyyttä tavalla, joka tukee sekä omaa jaksamista että tiimin toimivuutta.

Ajan ja paikan tuunaaminen työssä: milloin ja missä työskentelen – ja miksi?

Ajan ja paikan tuunaaminen työssä tarkoittaa sitä, että pysähdymme tietoisesti sovittamaan työtä yhteen ajankohdan ja työskentelypaikan kanssa. Taustalla olevia kysymyksiä ovat esimerkiksi:

”Lähdenkö tänään toimistolle vai jäänkö kotiin etäilemään? Mihin tehtävään tarvitsen hiljaisen tilan? Kannattaako tämä palaveripäivä olla toimistolla? Ehdinkö paremmin harrastukseeni, jos teenkin tämän päivän muualla kuin toimistolla?”

Ajatuksena on lisätä yhteensopivuutta kolmen tekijän välillä: työn vaatimukset, työskentelypaikka ja -aika sekä muun elämän tarpeet.

Oman pohdinnan tueksi voit kysyä itseltäsi säännöllisesti:

• Valitsenko työskentelypaikan sen mukaan, mitä tehtävää olen tekemässä?
• Vaihdanko paikkaa tai tehtävää, jos huomaan, ettei nykyinen ympäristö tue tehtävässä suoriutumista?
• Sovitanhan työtehtäväni työskentelyaikoihini – en toisinpäin sattumanvaraisesti?
• Huomioinko muun elämäni vaatimukset työaikoja ja -paikkoja valitessani?
• Etsinkö kompromissin, kun työn ja muun elämän tarpeet törmäävät?
   

Onnistuneet valinnat näiden kysymysten äärellä todennäköisesti vähentävät kuormitusta ja vahvistavat hallinnan tunnetta työssä. Ne molemmat ovat työhyvinvoinnin peruskiviä.

On hyvä muistaa, että vaikka etäpäivien lisääminen voi lyhyellä aikavälillä keventää kuormaa ja parantaa jaksamista, runsas etätyö heikentää työtoverisuhteita ja lisää yksinäisyyttä. Kuormittuneena runsas etätyö voikin olla niin sanottu ”ojasta allikkoon” -strategia.

Siksi omaa hyvinvointia ja työpaikan yhteisöllisyyttä kannattaa tarkastella sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja tehdä tekoja molempien eteen, koska ne myös tukevat toisiaan.

Työn sosiaalinen tuunaaminen: yhteisö ei synny itsestään

Hybridityössä yhteisön rakentuminen on vaarassa, jos kohtaamisia ei synny. Työn sosiaalinen tuunaaminen tarkoittaa aloitteellisia tekoja, joilla muokkaamme sosiaalisia suhteita ja vuorovaikutusta työn arjessa vahvistamalla myönteistä vuorovaikutusta.

Tällöin pienetkin teot ovat vaikuttavia:

• Huomioi kollegat: tervehdys, hymy, kiitos – myös Teamsissa.
• Luo hyvää fiilistä: jaa onnistumisia, kannusta, kevennä tunnelmaa.
• Kysy kuulumisia – ja kuuntele vastaus.
• Aloita keskusteluja muustakin kuin työstä: se edistää tutustumista, suhteiden ylläpitoa ja luottamusta.

Nämä teot lisäävät yhteenkuuluvuutta ja tukevat myös työn sujuvuutta. Kun luottamus on kunnossa, tieto liikkuu, oppiminen nopeutuu ja yhteiset tavoitteet kirkastuvat.

Erityisesti ruutujen kautta kommunikoidessa työtoverisuhteiden ylläpitämäinen vaatii enemmän tietoista pyrkimystä kuin työssä, jossa tätä tapahtuu lähes itsestään päivittäisissä kasvokkaisissa kohtaamisissa.

Yhdistä minä ja me: kaksi näkökohtaa päätöksiin

Joka kerta, kun valitset työpäivän paikan ja ajan, voit pohtia asiaa kahdesta näkökulmasta:

1.    Vaikutus omaan hyvinvointiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

• Lyhyellä aikavälillä rauhallisempi etäpäivä voi edistää keskittymistä, työn hallintaa sekä työn ja muun elämän tasapainoa. Se edistää palautumista ja työhyvinvointia.
• Pitkällä aikavälillä liiallinen etäily voi etäännyttää työyhteisöstä sekä lisätä omaa ja toisten erillisyyden tunnetta ja yksinäisyyttä. Se heikentää jaksamista ja halua ponnistella yhteisten tavoitteiden eteen.   

2.    Vaikutus yhteisöön ja yhteiseen työhön

• Missä määrin läsnäoloni toimistolla tai yhteisissä virtuaalikanavissa edistää tiimin tavoitteita, oppimista, perehdytystä, innovointia tai päätöksentekoa? Minkälaisia erilaisia toiveita kohtaamisista ja vuorovaikutuksesta tiimissämme onkaan?
• Miten sovitan omat tarpeeni ja tiimin kriittiset kohtaamiset? Voimmeko esimerkiksi yhdessä sopia päiviä, jolloin kohtaamisten ja työn kannalta olisi hyvä kokoontua yhteen työpaikalla?

Lopuksi: itsenäisyys velvoittaa ja palkitsee

Hybridityön ydin on vastuullinen itsenäisyys. Vapauden mukana tulee myös vastuuta. Ajan ja paikan tuunaaminen työssä auttaa sinua suunnittelemaan työtäsi niin, että tehtävät, paikat ja ajat tukevat sekä tavoitteitasi että muuta elämääsi.

Työn sosiaalinen tuunaaminen varmistaa, ettei hyvinvointi rakennu yksin, vaan yhdessä – luottamuksen, merkityksen ja yhteisen suunnan varaan.

Kun nämä kaksi kulkevat käsi kädessä, hybridityö muuttuu satunnaisista valinnoista tietoiseksi tavaksi tehdä työtä, joka on hyväksi sinulle ja hyväksi teille.

Lisätietoja:

CHILL – Yhteisöllisyys, oppiminen ja innovaatiot hybridityömallissa (tutkimushankkeen esittely) Hankkeen etenemistä voi seurata myös LinkedInissä: www.linkedin.com/company/chill-hanke

Tutkimushavaintoja etätyöstä: Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä (HYMY) ja Miten Suomi voi?

Ajan ja paikan tuunaminen työssä: Wessels, C., Schippers, M. C., Stegmann, S., Bakker, A. B., van Baalen, P. J., & Proper, K. I. (2019). Fostering flexibility in the new world of work: A model of time-spatial job crafting. Frontiers in Psychology, Volume 10 - 2019.

Työn sosiaalinen tuunaminen: Kaltiainen, J., Virtanen, A., & Hakanen, J. J. (2024). Social courage promotes organizational identification via crafting social resources at work: A repeated-measures study. Human Relations, 77(1), 53-80.