Palvelu

Fyysisen työkuormituksen hallinta osana työkykyjohtamista

Työnantajan tulee tunnistaa ja torjua työstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Fyysisen työkuormituksen tutkimusmittauksilla saat puolueetonta tietoa työn kuormittavuudesta.

Mittaustulosten lisäksi asiantuntijamme antavat ratkaisuehdotuksia ja suosituksia, miten työn fyysinen kuormitus pysyy kohtuullisella tasolla työkyvyn näkökulmasta.

Ota yhteyttä, niin jutellaan!

Lainaus

Fyysisen työkuormituksen mittaaminen voi tulla ajankohtaiseksi, kun työ on fyysisesti raskasta, työpaikalla tehdään toistotyötä tai työskennellään kuumassa tai kylmässä.

Hallitse työkuormitusta mitatun tiedon pohjalta

Tarjoamme työpaikallenne puolueetonta tietoa työn fyysisten kuormitustekijöiden aiheuttamasta kuormituksesta työntekijöiden lihaksistolle, hengitys- ja verenkiertoelimistölle ja muille toiminta- ja työkyvyn osa-alueille.

Mittauksilla saadaan tietoa työn kuormittavista ja palauttavista tekijöistä. Tiedon pohjalta voidaan työhön tehdä muutoksia, joilla työkuormitus saadaan kohtuulliseksi suhteessa työntekijöiden kuntotasoon.

Teemme korkeatasoisia fyysisen kuormituksen mittauksia työpaikkojen tueksi. Esimerkkejä palveluistamme:

Lihaskuormitus ja työasennot
Työvälineiden sekä työympäristön ergonomia
Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittuminen
Työssä kuormittuminen ja palautuminen
Työympäristön lämpöolot ja työntekijän lämpötasapaino (kuumatyössä ja kylmätyössä)
Stressitilaa koskeva hormonaalinen profiili sylkinäytteestä

Teemme työkuormituksen mittaukset todellisissa työtilanteissa, myös ääriolosuhteissa!

Työkuormituksen mittaaminen tuo konkreettisia hyötyjä

Pykälien mukainen toiminta: Laki velvoittaa työnantajaa selvittämään työturvallisuusriskit ja vähentämään ylikuormitusta.

Tuottavuus kasvaa: Optimaalisissa olosuhteissa työnteko luistaa, hyvinvointi lisääntyy ja poissaolot vähenevät.

Fiksummat investoinnit: Työpaikalla tehtävät muutos- ja parannustoimet osataan suunnata todellisiin ongelmakohtiin.

Taustatietoa rekrytointiin: Kun työn kuormitustekijät on selvitetty, tiedetään, millaista fyysistä kuntoa työssä tarvitaan.

Konkreettiset ratkaisut: Ehdotamme ratkaisuja työkuormituksen optimoimiseksi ja työssä jaksamisen parantamiseksi.

Turvallisuus lisääntyy: Mittausdataan perustuva riskien arviointi ja määrätietoinen ennaltaehkäisy parantavat turvallisuutta.

Palvelumme on suunnattu johdolle, työsuojelulle ja työterveyshuollolle

Useimmiten meihin ottaa yhteyttä yrityksen henkilöstöjohtaja, toimitusjohtaja, työsuojelupäällikkö tai työterveyslääkäri, joka haluaa tietoa fyysisestä työkuormituksesta esimerkiksi kehittämistoimenpiteiden lähtökohdaksi. Palvelusta hyötyvät sekä yritykset että työntekijät.

Miten fyysisen kuormituksen mittaukset toteutetaan?

Fyysisen kuormituksen mittauksen tarkoituksena on tuottaa luotettavaa ja puolueetonta tietoa työn kokonaiskuormituksesta.

Työn aiheuttamaa fyysistä kuormittuneisuutta voidaan mitata oikeissa työtilanteissa.
Mittaaminen ei häiritse työn tekemistä.
Kuormittuneisuuden tasoa verrataan suosituksiin.
Työssä kuormittuneisuutta voidaan myös arvioida kyselyllä.

Lue tarkemmat kuvaukset palveluistamme alla olevasta haitarista!

Kysely taustoittaa mittauksia ja antaa paremman kokonaiskuvan koko henkilöstön koetusta työssä kuormittumisesta, palautumisesta, työ- ja toimintakyvystä sekä henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista.

Sähköinen verkkoselaimella toteutettava kysely on osa työkuormitusmittauksia ja se tehdään koko henkilöstölle, ei ainoastaan mitattaville työntekijöille.

Kyselyn sisältö rakennetaan kyselymoduuleista aina kohteena olevan työn mukaan. Tulokset esitetään ryhmätasolla. Raportissa tuloksia verrataan viitearvoihin ja suosituksiin sekä kohteena olevaa työtä vastaavien toimialojen työntekijöiden tuloksiin.

Kyselymoduulit

Taustatiedot
Terveys ja työkyky
Fyysinen aktiivisuus työssä ja vapaa-ajalla
Koettu stressi ja palautumien
Työssä kuormittuminen
Kylmätyökartoitus: lämpötuntemus- ja viihtyvyyskysely

Liiallinen tai liian vähäinen kuormitus voi olla riskitekijä liikuntaelimistön oireille ja vaivoille. Kuormittumisen tason tunteminen on tärkeätä työssä jaksamisen ja työn tuottavuuden kannalta.

Lihastyö ja työasennot

Liikuntaelimistön kuormittumiseen vaikuttaa työssä tarvittavan lihastyön määrä ja laatu. Epäergonominen työasento lisää liikuntaelimistön kuormittuneisuutta.

Tarjoamme:

Havainnointi
Havainnoinnin avulla voidaan kartoittaa kehon eri osien epäedullisia työskentelyasentoja. Kartoituksella saadaan selville, kuinka usein epäedullisia asentoja ilmenee ja mihin kehon osiin ne kohdistuvat.
Havainnointia suoritetaan vakioidulla observointityökalulla (esim. OWAS) tai videoanalyysin avulla. Havainnointiin voidaan liittää työntekijän oma arvio kuormittuneisuudestaan (subjektiivinen kysely).
Palvelutasomittaus
Liikuntaelimistön kuormittuneisuutta mittaava kokonaisuus, jonka avulla määritetään työn kuormittavuuden taso.
Yksittäisten lihasten kuormitus mitataan iholle asetettavien elektrodien avulla ja suhteutetaan lihaksen maksimaaliseen toimintakykyyn. Yhdellä mittauskerralla on mahdollista mitata 4 - 8 lihasta ja 2 - 5 henkilöä/päivä. Tulosten perusteella annetaan suosituksia työkuormituksen keventämiseksi. Mittauksesta annetaan kirjallinen raportti ja järjestetään palautetilaisuus.

Tarkemmassa kuormituksen arvioinnissa käytämme liikkeen rekisteröintiä työn aikana yhdistettynä lihaskuormituksen mittaamiseen. Käytössämme on myös lihasrakenteen muutosten (väsymys) arviointiin tarkoitettu laitteisto.
Tutkimustasomittaus
Tutkimustasomittauksessa mittaamme useampia työntekijöitä ja lihaksia. Lisäksi kuormittumisen ja palautumisen arviointi on monipuolisempaa. Tulokset ovat riittävän yksityiskohtaiset mahdollistamaan niiden tieteellisen tarkastelun.

Työvälineiden ja työympäristön soveltuvuus ja ergonomia

Eri työvälineiden aiheuttamaa kuormittuneisuutta ja työympäristön soveltuvuutta työn tekemiseen voidaan arvioida mittaamalla lihaskuormitusta eri työtilanteissa. Tulosten perusteella voidaan suositella kuormittuneisuuden kannalta optimaalisinta vaihtoehtoa.

Hengitys- ja verenkiertoelimistön liiallinen kuormittuminen ja puutteellinen palautuminen aiheuttavat kumuloituvaa väsymystä ja edelleen työtehon laskua ja tuottavuuden alenemista. Kumuloituva väsymys lisää edelleen tapaturma- ja sairaspoissaoloriskiä. Mittaamalla voidaan arvioida aiheuttaako työ liian suurta yleiskuormittuneisuutta.

Yleiskuormitus

Sydämen sykintätaajuus eli kansanomaisesti syke on perinteinen ja hyvä hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumisen mittari, joka toimii luotettavimmin, kun fyysinen kuormitus ylittää kevyen kuormituksen tason. Sykintätaajuuteen vaikuttavat kuitenkin monet muutkin seikat kuin fyysinen kuormitus, joten sen lisäksi hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumista arvioidaan sykevariaatiomenetelmällä.

Tarjoamme:

Perustasomittaus
Työpäivän aikainen sykintätaajuuden ja sykevälivaihtelun mittaus, jonka perusteella määritetään hengitys- ja verenkiertoelimistön keskimääräinen kuormittuneisuus. Lisäksi eri työvaiheiden aiheuttamat kuormituspiikit voidaan selvittää.
Tutkimustasomittaus
Selvitetään työntekijän maksimaalinen hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntotaso (maksimaalinen hapenottokyky), jonka avulla työssä kuormittuneisuuden arvio tarkentuu merkittävästi.

Stressi tarkoittaa kohonnutta vireystilaa eikä sitä tarvitse pyrkiä välttämään. Työvuoron aikana olisi hyvä esiintyä palautumista edes lyhyitä hetkiä.

Tarjoamme:

Sylkinäytteestä määritetään sekä lyhyt- että pitkäkestoista stressitilaa kuvaava hormonaalinen profiili. Lisäksi sykevälivaihteluun perustuen tehdään hyvinvointianalyysi, josta nähdään työpäivän aikainen kuormittumisen ja palautumisen suhde sekä työpäivän jälkeinen palautuminen. Analyysi kertoo myös unen laadusta ja määrästä.

Tutustu näytteenotto-ohjeeseen

Elimistön jäähtyminen tai liiallinen lämpeneminen heikentää työ- ja toimintakykyä ja voi aiheuttaa tapaturmariskin kasvua. Mittausten avulla voidaan määrittää työntekijän kylmä- tai kuumakuormittuneisuuden taso ja niiden mahdollinen epäedullinen vaikutus työkykyyn.

Työympäristön lämpöolot

Lämpöolot vaikuttavat työntekijän lämpöviihtyvyyteen, toimintakykyyn, terveyteen, työssä selviytymiseen ja työhyvinvointiin sekä tuottavuuteen. Kuumatyön raja-arvona pidetään 28 °C:ta. Kylmäaltistumiseksi katsotaan työskentely alle 10 °C:een lämpötilassa.