Hyviä käytäntöjä liikkumisen edistämiseen

• Hyvä käytäntö on toimintatapa, jolla on yhteiskunnallisesti myönteisiä vaikutuksia ja joka tuottaa myönteistä muutosta. Hyvä käytäntö voi olla esimerkiksi tuote, palvelu, toimintamalli, menetelmä tai prosessi. 
• Liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli tukee liikkumisen puheeksi ottamista, liikkumismotivaation herättelyä ja palveluohjausta. Liikkumisen edistämisen mini-interventio perustuu asiakaskeskeiseen työskentelytapaan, jossa hyödynnetään motivoivan haastattelun periaatteita ja vahvuusnäkökulmaa. Asiakkaan liikkumisen vähäisyyden sijaan kiinnitetään huomiota siihen, mikä jo toimii ja mitä asiakas osaa.
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (Hyte) palvelutarjotin on verkkopalvelu, joka kokoaa tiedot kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueiden palveluista ja toiminnasta yhteen paikkaan. Palvelutarjottimelta kunnan asukkaat ja ammattilaiset voivat löytää muun muassa liikunta-, luonto- ja kulttuuripalveluja. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että ennaltaehkäisevien palvelujen käyttö lisääntyy ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve vähenee.
• Terveyskylä on suomalainen digitaalinen terveyspalvelu, joka tarjoaa tietoa ja ohjeita eri terveysaiheista, kuten liikkumisesta. Terveyskylä koostuu eri taloista, joissa on tarjolla tietoa ja ohjeita terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä hoidon ja kuntoutumisen tueksi. Ohjeet auttavat potilaita ymmärtämään, millainen liikkuminen on heille sopivaa ja turvallista, sekä miten liikkuminen edistää heidän terveyttään ja kuntoutumistaan. 

Tässä osiossa esitellään liikkumista edistäviä hyviä käytäntöjä. 

Tämän osion opiskeltuasi

• tiedät, mitä hyvä käytäntö tarkoittaa
• tiedät kolme palvelujärjestelmässä toteutettua liikkumista edistävää hyvää käytäntöä

Hyvä käytäntö on toimintatapa, jolla on yhteiskunnallisesti myönteisiä vaikutuksia ja joka tuottaa myönteistä muutosta. Se voi olla esimerkiksi tuote, palvelu, toimintamalli, menetelmä tai prosessi. Hyvä käytäntö on esimerkillinen ja muista erottuva tapa tuottaa palveluita tai järjestää hallintoa. Lisäksi se on arvioitu ja koettu toimintaympäristössään toimivaksi. Hyvä käytäntö on kuvattu, dokumentoitu ja tiivistetty yleistajuiseen muotoon.

Seuraavassa esittelemme kolme hyvää käytäntöä, joilla palvelujärjestelmän toimijat ovat edistäneet työikäisten liikkumista. 

1. Liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli
2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin (Hyte-palvelutarjotin)
3. Terveyskylän liikkumisohjeet

Mitä liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli tarkoittaa?

Liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli on kehitetty auttamaan liikkumisen puheeksi ottamista, liikkumismotivaation herättelyä ja palveluohjausta. Liikkumisen edistämisen mini-interventio kannattaa tehdä rutiininomaisesti, jos arvioidaan, että asiakas hyötyisi terveytensä kannalta liikkumisen lisäämisestä. Liikkumisesta on luontevaa keskustella osana muita elintapoja.

Mini-interventio perustuu asiakaskeskeiseen työskentelytapaan, jossa hyödynnetään motivoivan haastattelun periaatteita ja vahvuusnäkökulmaa. Asiakkaan liikkumisen vähäisyyden sijaan kiinnitetään huomiota siihen, mikä jo toimii ja mitä asiakas osaa. Vahvuuksien esille nostamisen avulla tuetaan pystyvyyden tunnetta, jolloin valmius vahvistaa olemassa olevaa hyvää tai kokeilla jotain uutta kasvaa. Usko omaan pystyvyyteen on keskeinen tekijä muutokseen motivoitumisessa. Jos muutos tuntuu mahdolliselta, on sitä helpompi lähteä toteuttamaan.

Vähän liikkuvien kohdalla on hyvä tuoda esiin, että kaikki liikkuminen on hyödyllistä, vaikka ei liikkuisikaan suositusten vaatimia määriä. Istumisen tauottaminen ja paikallaanolon korvaaminen kevyellä liikkumisella saattaa aluksi olla helpompi tavoite kuin reippaan ja rasittavan liikkumisen lisääminen. Paikallaanolon vähentäminen voi myös olla tärkeä ensimmäinen askel kohti liikunnallisempaa elämäntapaa. Malli on sovellettavissa kunkin toimijan omaan toimintaympäristöön ja palveluihin.

Miten mini-interventiomalli etenee?

Malli koostuu kolmesta kysymyksestä, joita voi tarvittaessa syventää lisäkysymyksillä. Alussa ammattilainen voi kysyä asiakkaalta, sopiiko tälle, että liikkumisesta keskustellaan. Jos asiakas antaa luvan, liikkumista on hyvä lähestyä myönteisesti, kuunnella asiakasta ja huomioida juuri hänen tarpeensa.

Keskustelussa ammattilainen kiinnittää huomiota asiakkaan vähäiseenkin arkiliikkumiseen, aikaisempiin liikkumistottumuksiin ja harrastuksiin ja arvostaa niitä. Korostamalla nykyistä ja aiempaa hyvää hän voi lisätä asiakkaan motivaatiota liikkumisen lisäämiseen. Keskustelun päätteeksi ammattilainen nostaa esiin asiakkaan valitsemia liikkumismahdollisuuksia ja tarvittaessa ohjaa asiakkaan lisätiedon pariin (esimerkiksi liikuntaneuvontaan).

Liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli (kuva 3) rakentuu kysymyksistä, joiden avulla ammattilainen voi lyhyessä ajassa ottaa liikkumisen puheeksi erilaisissa tilanteissa sekä tukea asiakkaan motivaatiota liikkumisen lisäämiseksi.

Mini-interventiomalli etenee seuraavasti:

• Kysy keskustelun alussa, sopiiko henkilölle keskustella liikkumisesta. Luvan saatuasi lähesty liikkumista myönteisesti, henkilöä kuunnellen ja hänen tarpeensa huomioiden. Huomaa keskustelussa henkilön arjessa jo tapahtuva liikkuminen ja pyri herättämään motivaatiota sen lisäämiseksi tai uuden liikkumistavan kokeilemiseksi.
• Kuvasta näet keskustelun kolme vaihetta apukysymyksineen.
• Muistuta keskustelun lopuksi, että kaikki liikkuminen ja paikallaanolon vähentäminen on hyödyllistä. Henkilön voi hänen tarpeidensa mukaan ohjata liikuntaneuvontaan tai omaehtoisten tai ohjattujen liikuntamahdollisuuksien pariin.

Miksi mini-interventiomalli on hyvä käytäntö?

Malli on kehitetty monialaisena yhteistyönä, ja se perustuu tutkittuun tietoon. Malli on kehitetty yhteistyössä Helsingin kaupungin liikuntapalvelujen ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan, Opiskelijoiden Liikuntaliiton, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n sekä Liikkuva opiskelu -ohjelman kanssa. Mallin suunnitteluun ovat osallistuneet liikunta-alan ja sosiaalipsykologian asiantuntijoiden lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita.  Mallia on kokeiltu vuonna 2023 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa, ja kokeilun tuloksia pidettiin lupaavina.

Mallin taustalla on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten toive valmiille helppokäyttöisille kysymyksille liikkumisen puheeksi ottamisen tueksi. Mallia voidaan käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi monipuolisesti erilaisissa kohtaamisissa, joissa on luontevaa ottaa liikkuminen puheeksi.

Malli soveltuu terveydenhuollon työvälineeksi, ja sitä voidaan käyttää myös muissa palveluissa. Mallissa tiedot kirjataan potilas- tai asiakastietojärjestelmään. Mini-interventiomalli on selkeästi kuvattu, ja se on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. 

Mitä Hyte-palvelutarjotin tarkoittaa?

Hyte-palvelutarjotin on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkkopalvelu, joka kokoaa tiedot kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueiden palveluista ja toiminnasta yhteen paikkaan. Palvelutarjottimelta kunnan asukkaat ja ammattilaiset voivat löytää muun muassa liikunta-, luonto- ja kulttuuripalveluja. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että ennaltaehkäisevien palvelujen käyttö lisääntyy ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve vähenee.

Jokainen hyvinvointialue kehittää ja ottaa käyttöön digitaalisen palvelutarjottimen, joka kokoaa tiedot alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista. Kunnan asukas voi itsenäisesti etsiä ja hyödyntää hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja sekä työvälineitä itsehoitoon ja omahoitoon. 

Miten Hyte-palvelutarjotinta voi käyttää?

Palvelutarjotin on tarkoitettu sekä kunnan asukkaille että eri alojen ammattilaisille. He voivat käyttää palvelutarjotinta seuraavasti:

1. Kunnan asukas voi etsiä palvelutarjottimelta itsenäisesti oman asuinalueensa palveluita, kuten esimerkiksi liikuntapalveluja. Alustan avulla on helppo löytää itselle sopivia palveluja ilman sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä.
2. Ammattilaiset voivat käyttää palvelutarjotinta ohjauksen ja neuvonnan työvälineenä esimerkiksi liikuntaneuvonnassa. Tarjottimen avulla ammattilainen voi ohjata asiakkaan tai potilaan järjestön tai kunnan tarjoamaan palveluun. Palvelutarjottimen käyttö voi olla myös osa potilasryhmäkohtaista hoitoprosessia.

Jotta palvelutiedot olisivat hyödynnettävissä digitaalisilla palvelutarjottimilla, tulisi hyte-palveluja järjestävien varmistaa, että ajantasaiset palvelukuvaukset ja asiointikanavat löytyvät Palvelutietovarannosta. Julkisilla toimijoilla eli kunnilla ja hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvoite kuvata palvelut Palvelutietovarantoon. Kolmannen sektorin toimijat voivat ilmoittaa toimintaansa myös Lähellä.fi-palvelun kautta. 

Miksi Hyte-palvelutarjotin on hyvä käytäntö?

Hyte-palvelut on kuvattu Palvelutietovarantoon (PTV), joka on valtakunnallinen keskitetty tietovaranto palvelutietojen kuvaamiseen, säilyttämiseen ja hyödyntämiseen. Palvelua ylläpitää Digi- ja väestötietovirasto. Palvelutietovarannon sisältö on luotu rakenteisesti ja se on käytettävissä esimerkiksi verkkosivuilla, verkkopalveluissa ja karttapalveluissa.

Kehittämistyössä on määritelty digitaalisen palvelutarjottimen minimikriteerit. Palvelutarjotin hyödyntää Digi- ja väestötietoviraston (DVV) Palvelutietovarantoa (PTV) sekä muita kansallisia koontipalveluita, joiden avulla tiedot palveluista ja toiminnasta nousevat palvelutarjottimelle.

Palvelua pilotoitiin 12 hyvinvointialueella keväällä 2024. Jatkokehitysvaiheen jälkeen palvelun käyttöönotot ovat käynnistyneet viidellä hyvinvointialueella alkuvuonna 2025. Palvelutarjottimen sisällöissä on huomioitu STM:n Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisarkkitehtuuri.

Mitä ovat Terveyskylän liikkumisohjeet?

Terveyskylä on suomalainen digitaalinen terveyspalvelu, joka tarjoaa tietoa ja ohjeita eri terveysaiheista, myös liikkumisesta. Se koostuu eri taloista, joissa on tarjolla tietoa ja ohjeita terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä hoidon ja kuntoutumisen tueksi.

Terveyskylän liikkumisohjeet ovat asiantuntijoiden laatimia suosituksia ja harjoitusohjelmia, jotka on suunnattu erityisesti potilaille, joilla on jokin sairaus tai vamma. Nämä ohjeet auttavat potilaita ymmärtämään, millainen liikkuminen on heille sopivaa ja turvallista ja miten liikkuminen edistää heidän terveyttään ja kuntoutumistaan. Ohjeet voivat sisältää konkreettisia harjoituksia, vinkkejä liikkumisen aloittamiseen sekä tietoa liikkumisen merkityksestä osana hoitoa.

Miten Terveyskylän liikkumisohjeita voi käyttää?

Käyttäjät voivat hakea Terveyskylän liikkumisohjeista itselleen sopivan liikuntaohjelman. Ohjelma voi liittyä heidän elämäntilanteeseensa, sairauteensa tai vammaansa.

Terveydenhuollon ammattilaiset voivat käyttää Terveyskylän ohjeita asiakkaiden neuvonnassa ja ohjaamisessa sekä tarjota heille luotettavaa tietoa liikkumisesta osana hoitoprosessia. Ammattilaiset voivat myös suositella potilaille Terveyskylän palveluja osana hoitosuunnitelmaa.

Terveyskylän itsehoito-ohjelma auttaa löytämään itselle sopivan liikkumisen tavan sairaudesta tai vammasta huolimatta. Itsehoito-ohjelma edellyttää vahvaa kirjautumista. Ohjelma sisältää tietoa, tehtäviä ja käytännön ohjeita. 

Liikkumisen aloittaminen -omahoito-ohjelmassa on 15 istuntoa. Kukin osallistuja voi edetä ohjelmassa omaan tahtiinsa. Itsehoito-ohjelman sopivuudesta kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa. Itsehoito-ohjelma sisältää seuraavat teemat:

• liikuntamotivaatio ja sen työstäminen
• terveyskunnon osa-alueiden harjoittaminen
• liikunta ja kipu
• potilasjärjestöt liikkumisen edistäjinä
• liikunta psyykkisen hyvinvoinnin tukena
• uni ja palautuminen osana liikkumisen aloittamista ja ylläpitämistä
• liikunnan nousujohteisuus.

Liikunta- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat ottaa itsehoito-ohjelman myös omaan käyttöönsä, jotta he osaavat suositella sitä asiakkailleen tai potilailleen. Terveyskylän itsehoito-ohjelmat tarjoavat tietoa ja vinkkejä omasta terveydestä huolehtimiseen tai oman sairauden kanssa elämiseen. Ohjelmat ovat maksuttomia ja kaikkien vapaasti käytettävissä. Itsehoito-ohjelmien käyttö on aina vapaaehtoista. Terveydenhuollon ammattilainen voi suositella asiakkaalleen itsehoito-ohjelmaa. Ammattilainen ei kuitenkaan näe, kuka on ottanut itsehoito-ohjelmia käyttöön.

Miksi Terveyskylä on hyvä käytäntö?

Terveyskylä on kehitetty viiden yliopistosairaalan yhteistyönä. Terveyskylä tarjoaa ajankohtaista, asiantuntijoiden tuottamaa tietoa, joka on helposti saatavilla verkossa. Tämä parantaa potilaiden mahdollisuuksia saada tietoa ja tukea riippumatta heidän asuinpaikastaan tai pääsystään terveyspalveluihin. 

Lisäksi Terveyskylä tukee potilaiden omahoitoa ja kuntoutusta, mikä voi parantaa hoitotuloksia ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia. Terveyskylä tukee myös terveydenhuollon ammattilaisten työtä tarjoamalla työkaluja potilastyöhön.