Työikäisten liikkumisen perusteet: tiedosta käytäntöön

Tavoitteena on, että tämän moduulin opiskeltuasi:

• tunnistat liikkumisen fysiologiset vaikutukset
• osaat kuvata liikkumisen kannalta tärkeimmät elinjärjestelmät sekä niiden rakenteen ja toiminnan
• ymmärrät liikkumisen merkityksen terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn kannalta
• tunnet liikkumisen suositusten keskeisen sisällön
• ymmärrät liikkumisen merkityksen palautumisen kokonaisuudessa
• ymmärrät kokonaiskuormitukseen vaikuttavat tekijät
• ymmärrät liikuntaharjoittelun suunnittelun keskeiset periaatteet ja osaat laatia yksilölle yksinkertaisen harjoitusohjelman
• osaat huomioida yksilöllisyyden (tavoitteet, haasteet, motivaatio ja motivaation tukeminen) liikuntaharjoittelun suunnittelussa
• tunnistat liikuntapalveluiden mahdollistajia ja tuottajia

Moduuli koostuu viidestä osiosta:  

1. Liikkumisen fysiologiset vaikutukset
2. Liikkuminen, terveys ja työ- ja toimintakyky
3. Liikkuminen ja arjen tasapaino
4. Liikkumisen edistämisen suunnittelu
5. Liikuntapalveluiden tuottajat ja mahdollistajat

Verkkomateriaalissa on tekstin lisäksi erilaisia tehtäviä. Verkkoaineiston laajuus on 54 tuntia eli 2 opintopistettä. Voit opiskella materiaalia omaan tahtiisi sinulle sopivana ajankohtana.

Koulutuksessa käytetyt keskeiset käsitteet on määritelty Käsitteet-otsikon alla. Lisäksi liikkumisen edistämiseen liittyvää lainsäädäntöä on koottu Lainsäädäntö-otsikon alle. 

Moduulin kirjoittajat

Pihla Säynäjäkangas, Maaria Mäkitervo, Kaisa Pyykkönen, Joonas Poutanen, Janne Halonen, Anne Punakallio

Maailman terveyskokous (World Health Assembly) on asettanut tavoitteekseen väestön riittämättömän fyysisen aktiivisuuden vähentämisen 15  prosentilla vuosien 2010 ja 2030 välisenä aikana. Viime vuosikymmeninä riittämätön fyysinen aktiivisuus on kuitenkin yleistynyt maailmanlaajuisesti. Vuonna 2022 jo 31 prosenttia aikuisista liikkui terveyssuosituksiin nähden liian vähän (alle 150 minuuttia kohtuukuormitteista tai 75 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa). Vuonna 2010 vastaava osuus oli 26 prosenttia ja vuonna 2000 noin 23 prosenttia, joten liikkumisen väheneminen on ollut tasaista.

Fyysisessä aktiivisuudessa on myös sukupuolten välisiä eroja, sillä naisista 34 prosenttia ja miehistä 29 prosenttia liikkui liian vähän vuonna 2022. Ikääntyminen lisää riittämättömän liikkumisen riskiä, mutta eri sukupuolilla kehityskulut ovat erilaisia. Miehillä liikkumattomuus lisääntyy tasaisesti noin 60 ikävuoteen saakka ja kiihtyy sen jälkeen. Naisilla sen sijaan aktiivisuustaso pysyy melko vakaana 60 ikävuoteen asti.

Fyysinen aktiivisuus on vähentynyt viime vuosina myös Suomessa. Työikäiset ottivat vuosina 2021–2022 keskimäärin 400 askelta vähemmän päivässä kuin neljä vuotta aiemmin. Päivittäinen askelmäärä vaihteli miehillä noin 6400–7400 askeleen ja naisilla 6500–7750 askeleen välillä.

Vähäinen fyysinen aktiivisuus aiheuttaa merkittäviä suoria ja epäsuoria kustannuksia yhteiskunnille. Vähäinen fyysinen aktiivisuus lisää useiden ei‑tarttuvien sairauksien ja mielenterveyden häiriöiden riskiä, ja sen arvioidaan aiheuttavan globaalisti lähes 500 miljoonaa uutta ehkäistävissä olevaa tautitapausta vuoteen 2030 mennessä. Näistä aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset ovat noin 520 miljardia dollaria.

Suomessa vähäisen fyysisen aktiivisuuden kokonaiskustannukset olivat vuonna 2017 noin 3,2 miljardia euroa, joista suoria terveydenhuoltokuluja oli 683 miljoonaa ja epäsuoria kustannuksia noin 2,5 miljardia euroa. Lisäksi runsaasta istumisesta aiheutuvat kustannukset olivat noin 1,5 miljardia euroa. Suorat kustannukset syntyvät sairauksien hoidosta ja hoivasta, kuten lääkärikäynneistä, sairaalahoidosta ja lääkityksestä. Ne liittyvät pääosin ei-tarttuviin sairauksiin, joista erityisesti tyypin 2 diabetes, mutta myös mielenterveyden häiriöt, sydän‑ ja verisuonisairaudet sekä tuki‑ ja liikuntaelinsairaudet lisäävät kustannuksia. Epäsuorat kustannukset muodostavat suurimman osan kokonaiskustannuksista ja johtuvat työkyvyn ja tuottavuuden heikkenemisestä. Näitä ovat sairauspoissaolot, työkyvyttömyys, ennenaikainen kuolleisuus sekä menetetyt verotulot, joita fyysinen passiivisuus edelleen lisää.

Liikkumattomuus ja runsas istuminen ovat yhteydessä sairastavuuden lisääntymiseen, heikentyneeseen työkykyyn ja kasvaviin julkisiin menoihin. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen taas on yhteydessä parempaan terveyteen, parempaan työmarkkinoille kiinnittymiseen sekä yhteiskunnallisiin säästöihin. Fyysistä aktiivisuutta lisäävät toimenpiteet voivat tuottaa sekä terveyshyötyjä että taloudellista kestävyyttä vahvistavia säästöjä.

Työikäisen liikkumisen edistämisen työkirja pohjautuu Liikuntakoordinaattorikoulutuksen Työikäisten liikkumisen perusteet: tiedosta käytäntöön -moduuliin. Se toimii itsenäisenä kokonaisuutena tai moduulin sisällön opiskelun ohella.

Työkirja on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita liikkumisesta oman työ- ja toimintakyvyn tukena. Työkirja auttaa tarkastelemaan omaa liikkumista ja arkea sekä suunnittelemaan liikkumisen edistämistä.

Työkirjan avulla pääset tutustumaan liikkumisen vaikutusten, työkyvyn ja kokonaiskuormituksen teoriapohjaan sekä tarkastelemaan omaa lähtötilannettasi. Lisäksi perehdyt liikkumisen edistämisen käytännön toimiin: tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja toteutukseen sekä seurantaan, arviointiin ja suunnitelman päivittämiseen.