Keinoja työn muokkaukseen

Työuran varrella monille syntyy tilanne, jossa tarvitaan tukea tai joustoa työajoissa. Toisessa ääripäässä ovat kaikkia hyödyttävät ajanhallinnan tuki ja joustot työajoissa, toisessa maksimaaliset joustot tilanteessa, jossa työntekijän työkyky on selkeästi alentunut.

Työaikaan liittyvää työn muokkausta voidaan toteuttaa:

• tukemalla ajanhallintaa työssä: Kevyimmillään työntekijä voi hyötyä ulkopuolisesta tuesta työtehtävien jäsentämiseksi ja niiden edellyttämän ajan arvioimiseksi. Esihenkilö voi tukea työntekijää työtehtävien suunnittelulla tai hän voi saada siihen apua esimerkiksi työterveyspsykologilta.
• lyhentämällä kokonaistyöaikaa (lyhyt päivä tai lyhyt työviikko): Työajan pituus vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka paljon työssä kuormittuu. Kokonaistyöajan lyhentäminen edellyttää yleensä, että sairaus on diagnosoitu ja että on tehty päätös etuudesta, joka korvaa menetetyn palkan. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, jos työntekijä itse haluaa siirtyä osa-aikatyöhön ja hyväksyy, että hänen ansionsa pienenevät.
• lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin: Liukuva työaika ja muut työaikojen joustot voivat sallia yksilöllistä joustoa esimerkiksi työpäivän alkamis- ja lopettamisajoissa, työpäivän pituudessa, taukojen ajoittamisessa sekä lomien ja vapaa-aikojen järjestelyissä.
• työvuoroihin liittyvillä uudelleenjärjestelyillä:  Vuorotyön muokkausmahdollisuudet ovat yleensä riippuvaisia ajasta ja paikasta, ja jouston mahdollisuudet ovat siinä muita töitä pienemmät. Työterveyshuolto voi suositella vapautusta tietyistä vuoroista tai koko vuorotyöstä, kun vuorotyö uhkaa työntekijän terveyttä. Eniten kuormitusta aiheuttavat yövuorot ja varhaiset aamuvuorot. Työperäiset uniongelmat ovat vuorotyössä muita yleisempiä. Arviolta 10 prosenttia vuorotyötä tekevistä kärsii vuorotyöunihäiriöstä, joka ilmenee univaikeutena ja/tai väsymyksenä/uneliaisuutena niiden työvuorojen yhteydessä, jotka ajoittuvat henkilön tavallisen unirytmin ajalle.
• etätyöjärjestelyillä: Mahdollisuus tehdä etätyötä voi vähentää kuormittumista, kun työmatkat jäävät pois. Työskentelyrauha voi myös olla kotona parempi. Etätyön mahdollisuutta voidaan väliaikaisena keinona hyödyntää myös silloin, kun julkisilla kulkuneuvoilla matkustaminen on työntekijälle pelko-, ahdistus- tai paniikkihäiriöoireiden vuoksi vaikeaa, vaikka hoidon tavoitteena pidemmällä aikavälillä on näissä tilanteissa selviytyminen.

Keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ongelmat ja suurempi tarve työrauhaan liittyvät usein mielenterveyden häiriöihin ja jaksoihin, jolloin työntekijä vielä toipuu sairaudestaan.

Tarkkaavaisuuden ylläpitoa voidaan tukea työympäristöjärjestelyin:

• työyhteisön informoiminen erityisen työrauhan tarpeesta
• siirrettävät väliseinät
• oma huone, jossa saa oven kiinni
• erityisesti toimistotyyppisessä työssä useiden eri sähköisten sovellusten käytön rajaaminen sovittuihin hetkiin, esimerkiksi sähköpostin käytön rajaaminen ja automaattisten viestimuistutusten sulkeminen, useiden yhteydenpitosovellusten käytön rajaaminen
• työn jaksottaminen ja riittävä tauotus.

Monessa työssä vaaditaan itseohjautuvuutta ja oman toiminnan suunnittelua. Toiminnanohjauksen vaikeuksista puhutaan, kun työntekijän on vaikea saattaa tehtäviä loppuun ja kokonaisuus ja työn tavoite eivät säily mielessä.

Toiminnanohjausta voidaan tukea työtehtävien organisoinnilla:

• työprosessien kuvaus: työn pilkkominen pienempiin kokonaisuuksiin esihenkilön tai työkaverin avulla
• selkeät tehtävät ja mahdollisuus keskittyä yhteen tehtävään kerrallaan
• ilmoitustaulujen, lokerikkojen ja tarkistus- ja tehtävälistojen käyttö työn jäsentelyssä
• tiivis ohjaus (esihenkilö, seniori, työryhmä)
• kirjalliset ohjeet ja työtehtävien uudelleenmuotoilu.

Tarkkaavaisuuteen ja toiminnanohjaukseen liittyvien vaikeuksien huomiointi on olennaista, kun muokataan työtä, johon sisältyy tapaturmariski tai vastuu myös muiden henkilöiden turvallisuudesta.

Moniin mielenterveyden häiriöihin liittyy lisääntynyt kuormittuminen työpaikan sosiaalisissa tilanteissa. Oireiden voimakkuus erottaa tilanteet sosiaalisesta jännittämisestä, jota useilla ihmisillä esiintyy ajoittain. Usein on mahdollista tunnistaa työssä tilanteet, jotka laukaisevat sairauden oireet. Vaikeita tilanteita voivat olla esimerkiksi kokouksiin osallistuminen, ruokailu työpaikalla tai tilanteet, joissa ilmenee ristiriitoja tai eriäviä mielipiteitä.

Keinoja sosiaalisten tilanteiden helpottamiseen

• mahdollisuus työskentelyyn pienessä ryhmässä
• sopiminen yhdestä tukihenkilöstä, jonka kautta työntekijä voi viestiä isomman ryhmän kanssa
• siirtyminen pois asiakastyöstä tai asiakastyön vähentäminen, mahdollisuus säädellä vuorovaikutuksen määrää
• siirtyminen pois esihenkilötyöstä
• sairauden oireista kertominen tapaamisen alussa ja tätä kautta mahdollisuus harjoitella tilanteessa olemista oireista huolimatta
• tieto mahdollisuudesta poistua tilanteesta, jos se tuntuu ylivoimaiselta
• sopiminen sijaistavasta työntekijästä, kun tilanne käy ylivoimaiseksi eikä tauko ole työn luonteen vuoksi mahdollinen
• työstä poissaolon jälkeen asteittainen tutustuminen työpaikan arkeen.

Vuorovaikutukseen liittyvien vaikeuksien huomiointi on erityisen tärkeää työssä, jossa vuorovaikutuksen laadulla on seurauksia asiakkaiden tai potilaiden hyvinvointiin tai työssä, joka sisältää muiden johtamista tai ohjaamista.

Mielialaan liittyvät ongelmat ovat tyypillisiä useissa mielenterveyden häiriöissä ja niitä lievimmissä tilanteissa kuten työntekijän uupuessa. Ne voivat näyttäytyä esimerkiksi jatkuvana negatiivisuutena, ärtyneisyytenä tai apeutena. Henkilö ei kuitenkaan tietoisesti ole esimerkiksi ärtyisä vaan kyse on oireista, jotka vähenevät, kun sairauskin helpottaa.

Mielialan säätelyä työpaikalla voivat tukea keinot, jolla vähennetään työntekijän kokemaa kokonaiskuormaa: 

• selkeät tehtävät ja usein saatu palaute työstä
• selkeät vuorovaikutuskanavat ja säännöllinen yhteydenpito
• tehtävien mitoittaminen niin, että syntyy onnistumisen kokemuksia
• kiitoksen saaminen, kun siihen on aihetta
• ilmapiiri, jossa avun pyytäminen on luonteva osa työtä
• mahdollisuus stressinhallinta- ja rentoutusmenetelmien käyttöön työpäivän aikana
• tukihenkilö työpaikalla
• mahdollisuus itse säädellä työtilannetta
• mahdollisuus soittaa tarvittaessa tukihenkilölle tai terapeutille työpäivän aikana
• musiikin kuuntelu kuulokkeista
• joissain töissä lemmikkieläimen mukana pitäminen voi olla mahdollista.

Työn muokkaus ei ole pelkästään kuormitustekijöiden poistamista vaan työtä voidaan muokata myös lisäämällä ja vahvistamalla työn voimavaratekijöitä.

Voimavaratekijöitä voidaan vahvistaa tukemalla

• työtehtävien merkityksellisyyttä
• mahdollisuutta kehittyä ja oppia työssä
• mahdollisuutta valita, missä järjestyksessä työtehtävät tekee
• osallistumista työtä koskevaan päätöksentekoon
• työyhteisön ja esimiehen tukea lisäämällä
• oikeudenmukaisuuden kokemusta työpaikalla
• luottamusta ja arvostusta työpaikalla
• arkista huomaavaisuutta ja ystävällisyyttä.

Voimavara on myös se, että työntekijä kokee työnantajan olevan kiinnostunut hänen hyvinvoinnistaan ja sitoutumisestaan sekä kokee olevansa tärkeä ja arvostettu. Muita organisaatiotason voimavaratekijöitä ovat esimerkiksi työpaikan myönteinen ja rohkaiseva ilmapiiri, aitona vuoropuheluna käydyt kehityskeskustelut sekä perhemyönteinen työkulttuuri.