Kuormitus ajaa etätyöhön – hyvä johtaminen ja yhteenkuuluvuus vetävät työpaikalle

Heikompi työhyvinvointi on yhteydessä haluun tehdä jatkossa enemmän etätöitä. Vastaavasti työn voimavarat ovat yhteydessä haluun tehdä nykyistä vähemmän etätöitä. Nuoret työntekijät suosivat etätöitä ja lapsiperheelliset lähitöitä. Työterveyslaitoksen tutkimus tuo uusia näkökulmia etätyökeskusteluun.
työntekijä työskentelee kotona sohvalla

Työterveyslaitoksen mediatiedote 24.5.2022

Työn kuormitustekijät kasvattavat työntekijöiden halua tehdä jatkossa enemmän etätöitä, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus. Työhyvinvointia ja työn sujuvuutta haittaavia kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi työpaikan rooliristiriidat, byrokratiahaitat, kiire ja aikapaineet.

– Monilla työpaikoilla pohditaan, miten ihmiset saadaan toimistolle. On hyvä katsoa myös peiliin, jollei ihmisiä näy toimistolla. On työpaikan johdon asia kehittää työoloja sekä johtamista ja panostaa työhyvinvointiin, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.  

Tutkimuksen mukaan myös heikompi työhyvinvointi on yhteydessä haluun tehdä jatkossa nykyistä enemmän etätöitä.

– Esihenkilöiden on hyvä tiedostaa, että yksi mahdollinen syy kasvaville etätyöhaluille on työuupumuksen oireet ja työholistiset taipumukset. Kannattaa olla kiinnostunut asiasta ja jutella, miten ihmiset voivat ja miksi haluavat työskennellä kotona, Jari Hakanen jatkaa.  

Työpaikan johto voi vaikuttaa vetovoimatekijöihin

Kun työ tarjoaa voimavaroja, työntekijät haluavat tehdä nykyistä vähemmän etätöitä ja suhtautuvat myönteisesti hybridityöhön. Voimavaroja ovat esimerkiksi hyvät vaikutusmahdollisuudet työhön, palveleva johtaminen, työpaikan reilut käytännöt sekä yhteenkuuluvuus työpaikan ja esihenkilön kanssa.

– Jos organisaatiossa halutaan ihmisten palaavan työpaikalle, kannattaa tutkia työpaikan voimavaroja ja käytäntöjä. Tutkimustulos tarjoaa johtajille työkaluja pohtia, miten itse voi vaikuttaa siihen, että vetovoimatekijöitä on enemmän, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.

Tutkimuskysely toteutettiin seitsemällä työpaikalla vuoden 2021 syksyllä, jolloin osan aikaa oli voimassa valtakunnallinen tai alueellinen etätyösuositus ja monilla työpaikoilla kokeiltiin erilaisia hybridityön muotoja. Vastaajia oli 4176.

– Nyt on eletty poikkeusaikoja. Emme tiedä, millaisiksi työpaikat muuttuvat, jos ihmiset eivät kohtaa ja tutustu. Se voi vähentää sitoutumista. Mitä tapahtuu luovuudelle, innovoinnille ja yhteisöllisyydelle, jos ei tapaa ketään, sanoo Janne Kaltiainen.

Ikä ja perhetilanne vaikuttavat etätyön suosimiseen

Hyvinvoinnin ja työolojen lisäksi työntekijöiden valintoihin vaikuttavat perhetilanne ja ikä.

Jatkossa vähemmän etätöitä halusivat tehdä työntekijät, joilla on kotona asuvia lapsia. Lapsiperheellisillä kodin vaatimukset saattavat häiritä työn sujuvuutta etätyössä.

Nuorempi ikä on yhteydessä haluun tehdä nykyistä enemmän etätöitä. Havaintoa voivat selittää tottumus etätyöskentelyyn, lapsiperheellisten pienempi osuus ikäryhmässä ja heikompi työhyvinvointi korona-aikana.

– Tässä saattaa olla kyse noidankehästä. Kun voidaan huonommin, jäädään kotiin, vaikka kaivattaisiin esimerkiksi yhteisöllisyyttä. Mukavuudenhalu tai ajan ja voimien säästäminen saa ihmiset välillä toimimaan tavalla, joka ei ole hyvinvoinnin ja työnteon kannalta paras yhtälö, sanoo Jari Hakanen.

Tutkimuksessa toiveet etätyön määrästä jakautuivat. Suurin osa toivoi mahdollisuutta työskennellä etänä, mutta harvempi kuin joka viides halusi työskennellä kokoaikaisesti etänä. Aiemmasta Miten Suomi voi? -tutkimuksesta tiedetään, että hybridityössä työhyvinvointi on keskimäärin parempi.

– Suosittelemme keskustelemaan ja sopimaan parhaista tavoista yhdistellä lähi- ja etätyötä. On myös tärkeää ottaa huomioon, että työntekijöiden toiveisiin voivat vaikuttaa sekä vallitsevat työolot ja oma hyvinvointi että ikä ja perhetilanne, sanoo tutkija Anniina Virtanen.

Tutkimustuloksiin voi tutustua tarkemmin koosteessa: Miksi toimistolle tai etätöihin halutaan? Tutkimushavaintoja Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -hankkeesta:

 

Lisätiedot

  • tutkimusprofessori Jari Hakanen, 040 562 5433, jari.hakanen [at] ttl.fi (jari[dot]hakanen[at]ttl[dot]fi)
  • tutkija Anniina Virtanen, 050 435 9657, anniina.virtanen [at] ttl.fi (anniina[dot]virtanen[at]ttl[dot]fi)
  • erikoistutkija Janne Kaltiainen, 050 476 5980, janne.kaltiainen [at] ttl.fi (janne[dot]kaltiainen[at]ttl[dot]fi)

 

Tutustu myös

Jaa sisältö somessa!