Työmatkaliikkuminen

• Työmatkaliikkuminen on helppo tapa lisätä päivittäistä fyysistä aktiivisuutta osana arkea, ja sillä on merkittäviä hyötyjä fyysiselle terveydelle, psyykkiselle hyvinvoinnille, työkyvylle ja palautumiselle.
• Työmatkaliikkuminen hyödyttää työntekijän lisäksi työnantajaa, yhteiskuntaa ja ympäristöä vähentämällä sairauspoissaoloja, terveydenhuollon kustannuksia, liikenteen päästöjä ja ruuhkia.
• Tutkimusnäyttö osoittaa työmatkakävelyn ja -pyöräilyn olevan yhteydessä parempaan sydän- ja verisuoniterveyteen, pienempään sairastavuuteen, vähäisempiin sairauspoissaoloihin sekä parempaan koettuun hyvinvointiin.
• Työpaikat voivat edistää työmatkaliikkumista esimerkiksi liikkumissuunnittelun, joustavien työaikojen, sosiaalitilojen, työsuhdepyörien sekä erilaisten kannustimien ja kampanjoiden avulla.

Tässä osiossa kuvataan työmatkaliikkumisen hyötyjä ja keinoja sen edistämiseen.

Tämän osion opiskeltuasi

• ymmärrät työmatkaliikkumisen merkityksen osana työpaikkojen liikkumisen ja terveyden tukemista 
• tunnistat työmatkaliikkumisen edistämiseen tarvittavat edellytykset.

Suomessa 46 prosentilla kaikista työllisistä työmatka on alle 7 kilometriä. Tästä huolimatta henkilöliikennetutkimuksen mukaan 70 prosenttia työmatkoista tehdään autolla kuljettajana, vaikka valtaosa matkoista on lyhyitä. Erityisen huomionarvoista on, että jopa 40 prosenttia 1–3 kilometrin mittaisista matkoista kuljetaan edelleen autolla, vaikka pyöräily olisi nopeampaa. Kotikunnassaan työskentelevistä 69 prosentilla työmatka on alle seitsemän kilometriä, mikä tekee pyöräilystä realistisen ja helposti toteutettavan vaihtoehdon suurimmalle osalle heistä.

Työmatkaliikunnan yleisyydessä näkyy myös eroja sukupuolten ja iän välillä. Naisten työmatkaliikkuminen on hieman miehiä yleisempää ja lisääntyy iän myötä, kun taas miehillä työmatkaliikunnan määrä vähenee ikääntyessä. Terve Suomi -tutkimuksen mukaan Suomessa asuvista naisista 19 prosenttia ja miehistä 15 prosenttia kulkee työ- tai opiskelumatkansa aktiivisesti ympäri vuoden, esimerkiksi kävellen tai pyöräillen.

Työmatkaliikkuminen on yksi helpoimmista tavoista lisätä päivittäistä aktiivisuutta ja parantaa hyvinvointia osana kiireistä arkea. Kun matka töihin taittuu kävellen tai pyörällä, mieli virkistyy, vireystila paranee ja liikkumista kertyy kuin huomaamatta. Jo 10–15 minuutin kävely tai pyöräily voi vähentää stressiä, parantaa unta, kohottaa kuntoa ja pienentää sairastumisriskiä. Samalla säästyy rahaa, ruuhkat ja ympäristökuormitus vähenevät ja työnantajakin hyötyy lisääntyneestä hyvinvoinnista.

Fyysiset terveyshyödyt

Säännöllinen työmatkaliikkuminen tukee fyysistä terveyttä monin tavoin. Se lisää arkeen reipasta liikettä ja helpottaa liikkumisen suositusten saavuttamista. Kävely ja pyöräily vahvistavat kestävyyskuntoa ja hengitys- ja verenkiertoelimistöä, kehittävät alaraajojen lihasvoimaa ja tukevat painonhallintaa lisäämällä energiankulutusta. Työmatkaliikkuminen vähentää istumista, edistää palautumista ja parantaa unen laatua. Työmatkaliikunnan terveyshyödyt tulevat siis liikkumisen määrästä ja sen säännöllisyydestä, mikä pienentää kroonisten sairauksien riskejä ja lisää elinvuosia.

Psyykkiset terveyshyödyt

Työmatkaliikkumisella on myös merkittäviä psyykkisiä terveyshyötyjä. Se on yhteydessä parempaan henkiseen hyvinvointiin, vähäisempään koettuun stressiin sekä tehokkaampaan palautumiseen työpäivän kuormituksesta. Erityisen myönteisiä vaikutuksia saavutetaan, kun työmatka kuljetaan luonnonläheisessä ympäristössä. Työmatkaliikkuminen osana aktiivista elämäntapaa parantaa vireystilaa, keskittymiskykyä ja työssä jaksamista.

Taloudelliset hyödyt

Taloudellisesti työmatkaliikkuminen on kannattavaa sekä työntekijälle että työnantajalle. Kävely tai pyöräily vähentää polttoainekuluja ja tekee liikkumisesta ennakoitavaa ja sujuvaa sekä vähentää riippuvuutta aikatauluista. Pyörä on kaupunkiolosuhteissa usein nopein kulkuneuvo alle 7 kilometrin matkoilla. Lisähyötynä liikkuminen hoituu luontevasti työn ohessa ilman erillistä ajan ja rahan käyttöä.

Työnantajalle aktiivinen henkilöstö tarkoittaa vähemmän sairauspoissaoloja, sillä aktiivisesti työmatkansa kulkevilla on keskimäärin vähemmän sairauspoissaoloja ja heillä on pienempi riski pitkiin poissaoloihin. Vireä ja palautunut henkilöstö parantaa tuottavuutta, ja hyvinvointia edistävät käytännöt vahvistavat työnantajamielikuvaa. Työmatkaliikkuminen voi pienentää myös tilakustannuksia vähentämällä pysäköintipaikkojen tarvetta, sillä yhden autopaikan tilalle mahtuu jopa 15 polkupyörää. Organisaation hiilijalanjälki pienenee, ja rekrytoinneissa vastuullinen toiminta on yhä merkittävämpi kilpailuetu.

Hyödyt yhteiskunnalle ja ympäristölle

Yhteiskunnallisella tasolla aktiivinen liikkuminen tuottaa huomattavia säästöjä terveydenhuollossa ja liikennejärjestelmässä. Kävely ja pyöräily ovat kustannustehokkaita ja edullisia liikkumismuotoja, jotka vaativat vähemmän infrastruktuuria kuin autoliikenne ja tuovat merkittäviä terveyshyötyjä väestötasolla.

Työmatkaliikkuminen tukee sosiaalista osallisuutta monin tavoin. Kävely ja pyöräily ovat edullisia ja helposti toteutettavia liikkumismuotoja, jotka vähentävät liikkumisköyhyyttä ja lisäävät yhdenvertaisuutta. Mahdollisuus kulkea itsenäisesti sujuvoittaa arkea ja helpottaa työpaikan, palvelujen ja harrastusten saavutettavuutta, mikä lisää osallistumismahdollisuuksia niin työelämään kuin sosiaalisiin suhteisiin.

Aktiivinen liikkuminen vahvistaa myös yhteisöllisyyttä ja tekee kaupunkiympäristöistä elävämpiä ja turvallisempia, sillä kaduille syntyy enemmän arkisia kohtaamisia ja näkyvää liikettä. Kun päivittäinen liikkuminen sisältyy työmatkoihin, vapautuu aikaa muille elämän osa-alueille, kuten perheelle, harrastuksille ja sosiaaliselle elämälle.

Ympäristö- ja ilmastohyödyt ovat merkittävä osa työmatkaliikunnan kokonaisvaikutusta. Työmatkaliikenne on merkittävä välillinen päästölähde, ja yritysten raportointivaatimukset kasvavat EU-sääntelyn ja sidosryhmien odotusten myötä. Kävely ja pyöräily vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, energiankulutusta ja luonnonvarojen käyttöä. Kun autoliikenne vähenee, vähentyvät myös ilmansaasteet ja melu, ja liikenneturvallisuus paranee. Pyöräily on erittäin energiatehokas liikkumismuoto. Pyöräilyn lisääminen tukee kaupunkien elinvoimaa, vapauttaa tilaa muulle kaupunkitoiminnalle ja pienentää yhteiskunnan liikennekustannuksia.

Tutkitut terveysvaikutukset

Työmatkaliikunnan terveyshyödyt on osoitettu sekä fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin tutkimuksissa. Työmatkaliikkuminen on yhteydessä merkitsevästi pienempään kuolleisuuteen, sydän- ja verisuonisairauksien esiintymiseen sekä vähentyneeseen riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen. Työmatkapyöräily pienentää kokonaiskuolleisuutta sekä syöpään sairastumisen riskiä.

Tuoreen ruotsalaisen poikkileikkaustutkimuksen mukaan aktiivinen työmatkaliikkuminen, erityisesti pyöräily, mutta myös kävely, on itsenäisesti yhteydessä vähäisempään sydämen verisuonten ahtautumiseen, kun taas koko työmatkan taittaminen autolla on sydän- ja verisuoniterveyden kannalta epäedullisin vaihtoehto. Hyödyt korostuvat, kun liikkuminen on säännöllistä ja ympärivuotista, etenkin istuma- tai seisomatyötä tekevillä. Osa työmatkaliikkumisen hyödyistä selittyy sillä, että se parantaa keskeisiä riskitekijöitä, kuten verenpainetta, veren rasva-arvoja, painoindeksiä ja diabeteksen riskiä.

Itä-Suomen yliopiston, THL:n ja Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan yli 45 minuutin päivittäinen työmatkaliikkuminen on yhteydessä matalampiin elimistön matala-asteisen tulehduksen tasoihin. Yhteys säilyi, vaikka analyysissä huomioitiin työn fyysisyys, ruokavalio ja vapaa-ajan liikkuminen. Tämä viittaa siihen, että säännöllinen ja riittävän pitkä työmatkaliikkuminen voi tuottaa merkittäviä terveyshyötyjä väestötasolla.

Työmatkaliikkuminen tarjoaa terveyshyötyjä myös ympäristönsä kautta. Useat tutkimukset osoittavat, että luonnossa liikkuminen on erityisen palauttavaa: se vähentää stressiä tehokkaammin kuin kaupunkiympäristössä liikkuminen. Kun työmatka kulkee vihreiden alueiden läpi, kävely tai pyöräily voi tuntua houkuttelevammalta ja lisätä sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Luonnon läheisyys voi muuttua tärkeäksi osaksi päivittäistä palautumista, mikä vahvistaa työmatkaliikunnan terveysvaikutuksia.

Vaikutukset sairauspoissaoloihin

Tutkimusten mukaan työmatkaliikunnalla on selvä yhteys vähäisempiin sairauspoissaoloihin ja parempiin terveysindikaattoreihin. Säännöllisesti ja aktiivisesti työmatkojaan kulkevilla työntekijöillä on vähemmän sairauspoissaoloja: aktiivisimmilla työmatkaliikkujilla on 8–18 prosenttia pienempi riski sairauspoissaoloihin ja keskimäärin 4,5 poissaolopäivää vähemmän henkilötyövuotta kohti. Aktiivisilla työmatkaliikkujilla esiintyy vähemmän pitkiä sairauspoissaolojaksoja verrattuna passiivisiin työmatkaajiin. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että työmatkaliikkuminen on tehokas keino ylläpitää työkykyä.

Työmatkatapaturmat

Työmatkaliikkumiseen liittyy myös riskejä, mutta kokonaisuutena terveyshyödyt ovat selvästi haittoja suuremmat. Työmatkat ovat joka tapauksessa työpäivän riskialtteinta aikaa kaikilla kulkutavoilla. Palkansaajille sattuu vuosittain noin 20 000 työmatkatapaturmaa, joista suurin osa on kaatumisia ja liukastumisia. Vuonna 2024 työmatkatapaturmista suurin osa eli 60 prosenttia tapahtui jalankulkijoille, 23 prosenttia pyöräilijöille ja 12 prosenttia autoilijoille. On kuitenkin huomioitava, että esimerkiksi kaatumiset parkkipaikalle siirtyessä voivat olla kirjattuina jalankulkijan tapaturmaksi, vaikka työmatka kuljetaan autolla.

Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan työmatkatapaturmia tapahtuu eniten talvella ja viikon alussa, mikä saattaa liittyä väylien puutteelliseen kunnossapitoon. Tapaturmariskiin vaikuttavat liukkauden lisäksi pimeys, valaistus, liikennemäärät sekä inhimilliset tekijät, kuten väsymys ja kiire. Turvallinen työmatkaliikenne on tärkeä osa työturvallisuutta, ja sen kehittäminen tulisi sisällyttää osaksi työsuojelua.

Työmatkaliikkumisen edistäminen kannattaa kytkeä osaksi työhyvinvointia, työsuojelua ja organisaation kestävän kehityksen tavoitteita. Yhtenäinen liikkumissuunnitelma auttaa selvittämään, miten työpaikalle saavutaan ja mitä toimenpiteitä tarvitaan aktiivisten kulkutapojen lisäämiseksi. Kaikki liikkumiseen liittyvät ohjeet ja edut kannattaa koota helposti löydettäviksi sisäisille verkkosivuille. Viestintää voi tehostaa nimeämällä työmatkaliikunnan vastuu- tai yhteyshenkilön sekä seuraamalla työmatkaliikkujien määrää ja tyytyväisyyttä. Tällaista suunnittelua on kehitetty ja toteutettu esimerkiksi Lahdessa Sycla-hankkeessa, joka yhdisti työpaikkatasoisen nykytilan selvittämisen, konkreettiset arjen kokeilut ja niiden vaikutusten arvioinnin kestävän työmatkaliikkumisen edistämiseksi.

Suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan myös työterveyshuolto ja tarvittaessa kunnan tekninen toimi, erityisesti silloin, kun paikallista infrastruktuuria tulee parantaa. Kunta10‑tutkimuksen mukaan kuntaorganisaatiot ovatkin viime vuosina tukeneet aktiivisia kulkutapoja parantamalla infrastruktuuria silloin, kun tarve on havaittu.

Liikkuva aikuinen -ohjelman toteuttamassa Henkilöstöliikunnan barometrissa (2021) kävi ilmi, että yhä useampi työnantaja kannustaa aktiivisiin kulkutapoihin tarjoamalla suihku- ja pukeutumistilat, pyöräpysäköinnin, erilaisia kampanjoita ja työsuhdepyöriä. Kannustaminen on yleistynyt nopeasti, ja se on erityisen yleistä suurissa organisaatioissa. Kannusteita voidaan liittää myös osaksi terveiden elämäntapojen palkitsemista. Esimerkiksi Pekkaniska Oy maksaa polkupyörällä töihin tuleville omaa kilometrikorvausta sekä tukee terveitä elintapoja ja urheilukilpailuihin osallistumista erilaisin bonuksin.

Työpaikan käytännön toimet työmatkaliikunnan lisäämiseksi:

• Mahdollistetaan joustavat työajat, jotta työmatkat voidaan kulkea kävellen tai pyöräillen ilman kiirettä.
• Laaditaan liikkumissuunnitelma ja tiedotetaan siitä systemaattisesti. Jaetaan tietoa turvallisista ja sujuvista kävely- ja pyöräreiteistä sekä sisällytetään nämä uuden työntekijän perehdytykseen.
• Kannustetaan työmatkapyöräilyyn matalalla kynnyksellä ja mahdollistetaan kokeilujaksot esimerkiksi yhteiskäyttö- tai vuokrapyörien avulla.
• Tarjotaan asianmukaiset pyöräpysäköintiratkaisut, kuten runkolukittavat telineet, katetut paikat tai lukittu sisätila, sekä perushuoltotyökalut ja pumppu.
• Järjestetään toimivat sosiaalitilat, kuten pukuhuoneet ja suihkut, sekä mahdollisuudet hiusten kuivaamiseen, ehostautumiseen, vaatteiden säilytykseen ja niiden kuivatukseen.
• Tuetaan työmatkaliikunnan yhdistämistä työpäivään tarjoamalla aamupalaa tai välipaloja.
• Tuetaan työmatkaliikkumista taloudellisin keinoin ja etuuksin, kuten kilometrikorvauksilla, palkanlisällä, työajan joustoilla tai esimerkiksi mahdollisuudella käydä suihkussa työajalla.
• Mahdollistetaan työmatkaliikkumista tukevat hankinnat ja palvelut, kuten työsuhdepyörät, pyörähuollot, nastarenkaat, kypärät, huomioliivit ja kenkiin kiinnitettävät liukuesteet.
• Hyödynnetään yrityspyöriä myös lyhyillä työasiamatkoilla, jolloin henkilöauton käyttö vähenee. Tämä voi kannustaa myös siihen, että omalla autolla ei tulla töihin.
• Lisätään innostusta ja näkyvyyttä järjestämällä teemapäiviä, huoltotapahtumia ja kampanjoita, kuten pyörällä töihin ‑päiviä ja kilometrikisoja.