1. Yhteisen ymmärryksen ja käsitteistön muodostaminen
Mitä työn psykososiaalisilla tekijöillä tarkoitetaan?
Työn psykososiaaliset tekijät ovat työhön, työoloihin ja työympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin, terveyteen ja työn sujumiseen ja työn turvallisuuteen myös laajemmin. Ne voivat toimia työn voimavaratekijöinä, aiheuttaa kuormitusta tai olla vaikutuksiltaan vähäisiä.
Työpaikoilla psykososiaalisista tekijöistä puhutaan usein eri käsitteillä. Joku puhuu kiireestä, toinen työilmapiiristä, kolmas johtamisesta tai osaamisvaatimuksista. Joku voi kuvata asiaa sen kautta, miltä töihin tuntuu tulla aamulla tai miten työpäivästä palautuu. Taustalla voi kuitenkin olla sama ilmiö.
Psykososiaalisten tekijöiden hallinnan ensimmäinen askel on yhteisen kielen, eli käsitteistön, ja ymmärryksen rakentaminen. Kun käytössä ovat yhteiset käsitteet, työpaikalla voidaan tunnistaa paremmin, mistä kuormitus tai toisaalta työn voimavarat syntyvät ja mihin kehittämistoimia kannattaa kohdistaa. Yhteinen kieli toimii porttina psykososiaalisten tekijöiden tunnistamiseen, niistä keskustelemiseen ja niiden hallintaan työpaikalla.
Psykososiaaliset tekijät liitetään usein kolmeen kokonaisuuteen:
- työn sisältöön
- työjärjestelyihin
- työyhteisön toimintaan ja sosiaalisiin suhteisiin.
Monet psykososiaaliset tekijät liittyvät useampaan kuin yhteen kokonaisuuteen. Esimerkiksi johtaminen voi vaikuttaa samanaikaisesti työn sisältöön, työjärjestelyihin sekä työyhteisön toimintaan ja sosiaalisiin suhteisiin. Lisäksi johtamisen koettu oikeudenmukaisuus on vahvasti yhteydessä työntekijöiden hyvinvointiin. Käytännössä psykososiaalisiin tekijöihin liittyy kuitenkin myös muita tekijöitä. Esimerkiksi jatkuva melu, huono sisäilma tai levottomat työtilat voivat kuormittaa työntekijää paitsi fyysisesti myös psyykkisesti.
Muuttuva työ muuttaa psykososiaalisia tekijöitä
Työelämän muutokset vaikuttavat siihen, millaisia psykososiaalisia tekijöitä työssä kohdataan. Teknologinen kehitys, digitalisaatio, tekoälyn käyttöönotto ja työn jatkuva uudistuminen muuttavat työn tekemisen tapoja ja osaamisvaatimuksia monilla aloilla.
Työntekijöiltä odotetaan yhä useammin uusien järjestelmien hallintaa, tiedon käsittelyä ja jatkuvaa oppimista. Samalla muutokset voivat tarjota uusia mahdollisuuksia työn kehittämiseen, sujuvampiin työprosesseihin, oppimiseen ja oman työn hallintaan. Esimerkiksi tekoäly voi tukea työn tekemistä, vapauttaa aikaa rutiinitehtävistä ja auttaa keskittymään työn kannalta merkityksellisiin ja mielekkäisiin tehtäviin.
Muutokset voivat aiheuttaa kuormitusta, jos osaaminen ei pysy muutoksen mukana tai tarvittavaa tukea ei ole saatavilla. Siksi osaaminen, oppimismahdollisuudet ja muutoksen aikana saatava tuki ovat nykyään keskeinen osa psykososiaalisten tekijöiden tarkastelua.
Mihin psykososiaaliset tekijät vaikuttavat?
Psykososiaalisilla tekijöillä on merkitystä sekä työntekijöiden hyvinvoinnille että organisaation toiminnalle. Työntekijän näkökulmasta ne voivat vaikuttaa esimerkiksi:
- työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen
- työmotivaatioon
- työn imuun ja työn mielekkyyden kokemukseen
- stressin ja kuormittumisen kokemuksiin
- uneen, palautumiseen ja terveyteen
- haluun jatkaa nykyisessä työpaikassa.
Psykososiaalisten tekijöiden vaikutukset riippuvat siitä, millaisina ne työssä ilmenevät ja miten ne suhteutuvat työntekijän käytettävissä oleviin voimavaroihin. Tasapainoisina ne voivat tukea esimerkiksi työn imua, työssä suoriutumista ja työpaikkaan sitoutumista. Jos taas työn vaatimukset ovat pitkään liian suuria tai voimavarat riittämättömiä, riskinä ovat lisääntynyt ja pitkäkestoinen stressi, heikentynyt palautuminen, työuupumus, sairauspoissaolot ja työpaikan vaihtoaikeet.
Organisaation tasolla psykososiaaliset tekijät voivat näkyä esimerkiksi:
- työn sujuvuudessa ja laadussa
- tuottavuudessa ja taloudellisessa kannattavuudessa
- sairauspoissaoloissa
- henkilöstön vaihtuvuudessa
- rekrytoinnin onnistumisessa
- työyhteisön ilmapiirissä ja yhteistyössä
- työtapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden määrässä ja laadussa.
Esimerkiksi jatkuva epäselvyys työn tavoitteissa tai puutteet johtamisessa voivat lisätä henkilöstön työn vaihtoaikeita. Vastaavasti oikeudenmukainen johtaminen, toimiva yhteistyö ja kehittymismahdollisuudet työssä voivat vahvistaa sitoutumista ja työssä pysymistä.
Mitä psykososiaalisella riskillä tarkoitetaan?
Psykososiaalinen riski tarkoittaa todennäköisyyttä sille, että työn psykososiaalisesta kuormitustekijästä johtuva kuormitus johtaa haitallisiin seurauksiin työntekijän terveydelle, turvallisuudelle tai hyvinvoinnille.
Riskin suuruuteen vaikuttavat muun muassa:
- kuinka usein työntekijä altistuu kuormitustekijälle
- kuinka pitkään altistuminen kestää
- kuinka voimakasta kuormitus on
- kuinka todennäköisesti tilanteesta syntyy haitallisia seurauksia.
Kuormituksen taustalla voi olla useita tekijöitä
Työpaikoilla kuormitusta tarkastellaan monesti yksittäisten ilmiöiden kautta. Tunnistetaan esimerkiksi kiire, ongelmat yhteistyössä tai puutteet osaamisessa. Käytännössä yksittäinen psykososiaalinen tekijä on kuitenkin harvoin seurausta yhdestä syystä.
Esimerkiksi kiire voi johtua samanaikaisesti:
- henkilöstöresurssien riittämättömyydestä
- työn organisoinnin ongelmista
- epäselvistä tavoitteista tai prioriteeteista
- henkilöstön osaamisvajeista
- asiakkaiden tai sidosryhmien kasvaneista vaatimuksista
- usein toistuvista keskeytyksistä
- teknologian tai järjestelmien toimimattomuudesta.
Jos huomio kohdistetaan vain näkyvimpään oireeseen, ratkaisut voivat jäädä tehottomiksi. Siksi psykososiaalisten tekijöiden tarkastelussa on tärkeää tunnistaa kuormituksen taustalla olevat syyt ja tarkastella työtä kokonaisuutena.
Kiireen taustalla voi olla osaamiseen liittyviä tekijöitä. Työn muutokset voivat luoda uusia osaamistarpeita, joihin ei ole ehditty vastata riittävällä koulutuksella, perehdytyksellä tai tuella. Tällöin työn tekeminen voi hidastua, ongelmien ratkaiseminen viedä enemmän aikaa ja kiireen kokemus lisääntyä.
Psykososiaalisten tekijöiden hallinnassa tavoitteena ei ole poistaa työstä kaikkia kuormitustekijöitä, vaan ehkäistä niiden aiheuttamaa terveydelle haitallista kuormittumista. Työn liian vähäinen määrä, yksipuoliset tehtävät tai mielekkäiden haasteiden puute voivat olla terveydelle haitallisia. Terveydelle haitallinen kuormitus voi luonteeltaan olla niin yli- kuin alikuormittumista. Tavoitteena onkin työn sopiva kuormittavuus.
Keskeistä on tunnistaa työn vaatimukset ja voimavarat, ymmärtää niiden välisiä yhteyksiä sekä luoda edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja sujuvalle työlle, eli inhimillisesti kestävälle työlle. Kaikki kuormitus ei ole haitallista, mutta liiallista tai pitkittynyttä kuormitusta on tärkeää ehkäistä. Samalla on tärkeää vahvistaa työn voimavaratekijöitä, jotka tukevat terveyttä, työhyvinvointia, työn sujumista ja työssä selviytymistä.
Pohdittavaksi
- Mitkä psykososiaaliset tekijät tukevat työn sujumista työpaikallanne? Entä mitkä haastavat sitä tällä hetkellä eniten?
- Miten hyvin työpaikallanne tunnistetaan psykososiaalisten kuormitustekijöiden taustalla olevia juurisyitä?
- Millaisia muutoksia työelämässä tai omassa toiminnassanne on viime vuosina tapahtunut? Miten ne ovat vaikuttaneet teillä psykososiaalisiin voimavara- tai kuormitustekijöihin?
- Miten työpaikallanne voitaisiin vahvistaa yhteistä ymmärrystä psykososiaalisista tekijöistä?