Liikkumisen edistäminen työterveysyhteistyössä

• Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys työpaikkaan. Tämä mahdollistaa työpaikan ja sen henkilöstön tarpeisiin perustuvan yhteistyön terveyden, työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi, myös liikkumisen edistämisen näkökulmasta. 
• Työterveyshuollon toiminnan tulee olla suunnitelmallista, tavoitteellista ja työpaikan tarpeisiin perustuvaa yhteistyötä työpaikan kanssa.   
• Liikkumisen edistäminen on keskeinen osa yhteistyötä sekä työyhteisö- että yksilötasolla. 
• Työterveyshuolto toimii moniammatillisena tiiminä, johon kuuluvat työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita. Yhdessä he tukevat työpaikan terveyttä ja työkykyä edistäviä käytäntöjä sekä työntekijöiden terveyttä, työkykyä, liikkumista ja palautumista. 

Tässä osiossa käsitellään työterveyshuoltoa osana palvelujärjestelmää, työterveysyhteistyötä ja moniammatillista toimintaa liikkumisen edistämiseksi.  

Tämän osion oppimistavoitteena on, että   

• tunnet työterveysyhteistyön periaatteet ja osaat hyödyntää niitä liikunnan edistämisessä. 
• ymmärrät ja vahvistat omaa rooliasi liikkumisen edistämisessä osana työterveyshuollon moniammatillista tiimiä. 
• opit tunnistamaan ja hyödyntämään muiden työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden osaamista liikkumisen edistämisessä.

Työterveyshuolto on osa terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Se on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys työpaikkaan. Työterveyshuollon päätehtävänä on tukea työntekijöiden työkykyä ja ehkäistä työperäisiä sairauksia.

Työterveyshuolto muodostuu laajasta kokonaisuudesta, jossa yhdistyvät

• lainsäädäntö
• työelämän rakenteet
• terveydenhuollon järjestelmä
• työnantajien ja työntekijöiden tarpeet

Työterveyshuolto on työpaikan tärkeä yhteistyökumppani, jolla on asiantuntijaosaamista liikkumisen yhteydestä terveyteen ja työkykyyn. Se voi esimerkiksi auttaa tunnistamaan työntekijöitä tai työntekijäryhmiä, jotka erityisesti hyötyisivät liikkumisen edistämisestä. Työterveyshuollon asiantuntemusta voidaan hyödyntää myös työn ominaispiirteiden tunnistamisessa liikkumisen edistämiseksi ryhmä- tai työyhteisötasolla.

Työterveyshuolto on parhaimmillaan työpaikan investointi tuottavuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin. Työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteillä ja kiinteällä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa myönteisesti työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn. Työterveyshuollon toiminnan tulee perustua työpaikan ja sen henkilöstön tarpeisiin.

Työterveyshuollon kustannukset jaetaan kahteen Kelan korvausluokkaan (KL1 ja KL2) 

Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto (KL1) painottuu työstä ja työoloista aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen ennaltaehkäisyyn. Sen järjestäminen on pakollista kaikille työssäkäyville työntekijöille työsuhteen laadusta, kestosta ja työtunneista riippumatta. Ennaltaehkäiseviin työterveyspalveluihin kuuluvat esimerkiksi työkyvyn tuki, työpaikkaselvitykset ja terveystarkastukset. 

Ennaltaehkäisevien palveluiden lisäksi työnantaja voi hankkia työntekijöilleen vapaaehtoisia sairaanhoitopalveluja (KL2). Sairaanhoitopalveluiden laajuus voi vaihdella. Ehkäisevän työterveyshuollon korvaus on 60 prosenttia ja sairaanhoidon 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Lisäksi työnantaja voi hankkia hyvinvointipalveluja, joista se ei saa Kela-korvausta. Palveluiden laajuus kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. 

Työterveysyhteistyö on työnantajan ja työterveyshuollon välistä suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Toimiva yhteistyö luo edellytykset työturvallisuuden, työntekijöiden työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseen työpaikoilla. Työterveysyhteistyö ja sen vaikuttavuus pohjautuvat aina työpaikan yksilöllisiin tarpeisiin.

Liikkumisen edistäminen on yksi osa työterveysyhteistyötä. Työterveysyhteistyössä liikkumisen edistäminen kohdistuu: 

• koko työpaikan henkilöstön liikkumisen ja työpäivän aikaisen aktiivisuuden tukemiseen (työyhteisötason toiminta)
• yksittäisten työntekijöiden liikkumisen tukemiseen ja ohjaamiseen työkykyä heikentävien oireiden ja sairauksien yhteydessä (yksilötason toiminta)

Liikkumisen edistäminen kannattaa kytkeä osaksi työterveysyhteistyön eri prosesseja, kuten työpaikkaselvityksiä ja toiminnan suunnittelua. Kuten muutakin toimintaa, myös liikkumisen edistämistä ja liikkumista edistäviä toimenpiteitä kannattaa seurata ja arvioida, jotta nähdään, mitä on saatu yhdessä aikaiseksi. Tällöin toiminnan vaikuttavuutta voidaan seurata.

Työelämän toimintaympäristö edellyttää eri ammattilaisten yhteistyötä. Työterveyshuoltopalveluja toteuttaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat työterveyshuollon ammattihenkilöinä työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työfysioterapeutti ja asiantuntijana työterveyspsykologi. He käyttävät tarvittaessa muiden asiantuntijoiden, kuten ravitsemusterapeuttien sekä sosiaalialan, liikunnan, työhygienian, teknisen alan, työnäkemisen, maatalouden ja puheterapian asiantuntijoiden erityisosaamista. Koko työterveyshuollon tiimin kannattaa osallistua liikkumisen edistämiseen työterveysyhteistyössä.

Työterveyshuollon moniammatillinen toiminta perustuu työterveyshuoltolakiin (1383/2001) sekä valtioneuvoston asetukseen (503/2026). Moniammatillisella toimintatavalla tarkoitetaan tiimityöskentelyä, jonka hyöty perustuu eri ammattiryhmien erityisosaamiseen. Parhaimmillaan toimintatapa perustuu eri ammattiryhmien asiantuntijuuden hyödyntämiseen, mikä mahdollistaa monipuoliset valmiudet vastata työn ja työolojen terveydellisiin ja työkyvyn haasteisiin.  

Työterveysyhteistyötä voidaan kuvata talona. Työterveysyhteistyön talossa on neljä kerrosta, jotka kuvaavat työterveysyhteistyötä prosessina. Kerroksia yhdistävät rooleja ja vastuita kuvaavat portaat. Talon perustana toimivat työpaikan tarpeet. Talo pysyy pystyssä, kun kaikkia kerroksia kehitetään yhdessä.  Myös liikkumisen edistämistä voidaan arvioida talon kerrosten kautta.

Perustana työpaikan liikkumisen edistämisen tarpeet

Työterveysyhteistyö ja sen vaikuttavuus pohjautuvat aina työpaikan tarpeisiin. Tieto työpäivän aikaisesta paikallaanolosta, palautumisen tarpeesta ja työn vaatimuksista muodostaa yhteisen toiminnan pohjan ja työterveysyhteistyön sisältöä ohjaavan perustan liikkumisen edistämiselle. Työpaikan liikkumisen ja palautumisen edistämisen tarpeet voidaan tunnistaa pohtimalla yhdessä, voiko työstä sairastua ja tukeeko vai uhkaako työ työkykyä. 

1. kerros: Aktiivinen työterveysyhteistyö liikkumisen edistämisessä

Ensimmäisessä kerroksessa on aktiivinen yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä. Aktiivinen yhteistyö edellyttää aikaa yhteistyön rakentamiselle (säännölliset, aikataulutetut ja teemoitetut tapaamiset) sekä sitoutumista, avoimuutta, luottamusta, tavoitettavuutta ja tuttuutta. Yhteiset termit ja yhteinen ymmärrys rakentavat yhteistyötä. Yhteistyössä on tärkeää muodostaa käsitys työpaikan ja sen henkilöstön tilanteesta sekä terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvistä tekijöistä. Siten toiminta on tarvelähtöistä, tavoitteellista ja suunnitelmallista.

Työterveyshuollon sisällä yhteistyötä tehdään työterveyshuollon moniammatillisessa tiimissä. Ydintiimi muodostuu työterveyshuollon ammattihenkilöistä; työterveyslääkäristä, työterveyshoitajasta ja työfysioterapeutista, jotka vastaavat työn vaatimuksiin perustuvan liikkumisen edistämisen ja paikallaanolon vähentämisen huomioimisesta osana työterveyspalvelujen kokonaisuutta. Työterveyshuollon asiantuntijoista työterveyspsykologit ovat vakiinnuttaneet roolinsa työterveyshuollon prosesseissa ja moniammatillisessa ydintiimissä. Asiantuntijoiden käyttö perustuu aina ammattihenkilön tekemään tarvearvioon ja hyvään työterveyshuoltokäytäntöön.

Ennaltaehkäisevässä työterveysyhteistyössä asiantuntijaosaamista voidaan hyödyntää työterveyshuoltosopimuksen mukaisesti, jolloin varmistetaan, että osaaminen kohdentuu oikein ja tukee työntekijöiden työ- ja toimintakykyä sekä liikkumisen edistämistä osana työterveyshuollon kokonaisprosessia.

2. kerros: Yhteinen tietopohja liikkumisen tavoitteiden määrittelyn tukena

Talon toisessa kerroksessa on yhteinen tietopohja. Se rakentuu työterveyshuollon, työpaikan ja yhteistyössä tuotetun tiedon pohjalta. Yhteisen tietopohjan rakentamisessa on sovittava, mitä tietoa tarvitaan, mistä tieto saadaan sekä miten sitä analysoidaan ja hyödynnetään yhteistyössä. Tärkeää on huomioida tiedon tietoturvallinen vaihto.   

Sujuva vuorovaikutus ja tiedonsiirto ovat edellytyksiä sille, että moniammatillinen tiimi pystyy tukemaan työpaikan ja työntekijän työkykyä sekä tarpeiden mukaista liikkumisen edistämistä yhtenäisesti. Sujuva tiedonkulku ehkäisee moniammatillisen tiimin jäsenten päällekkäistä työtä, tukee oikea-aikaista toimintaa sekä vahvistaa työterveyshuollon merkitystä ja vaikuttavuutta työkyvyn tuen prosesseissa ja työterveysyhteistyössä.

Jokaisella moniammatillisen tiimin jäsenellä on tärkeä rooli työpaikkojen ja työntekijöiden liikkumisen tarpeen arvioinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa.

3. kerros: Tavoitteellinen työterveysyhteistyö liikunnan edistämisessä

Talon kolmannen kerroksen muodostavat yhteiset tavoitteet. Tavoitteet pohjautuvat talon kivijalkaan, työpaikan tarpeisiin. Tavoitteiden asettamisessa hyödynnetään toista kerrosta, yhteistä tietopohjaa. Tarpeiden pohjalta asetettujen tavoitteiden on tärkeää olla konkreettisia, yhdessä laadittuja ja työpaikan olosuhteet huomioivia. Liikkumisen edistämisen tavoitteita asetetaan sekä toiminnalle että yhteistyölle ja niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Tärkeää on, että työpaikan johto sitoutuu yhteistyöhön ja sovittuihin tavoitteisiin.  

Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan tulee käyttää riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita työterveyshuollon suunnittelussa, toteutuksessa, kehittämisessä ja seurannassa (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, § 5). Tämä mahdollistaa moniammatillisen osaamisen tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen sekä työntekijä- että työpaikkatasolla ja tukee suunnitelmallista ja vaikuttavaa työterveyshuoltoa työn vaatimusten mukaisen liikkumisen ja palautumisen huomioimisessa.

Liikkumisen edistämisen tarpeiden arviointi sekä yhteisesti laaditut tavoitteet ja toimenpiteet ovat osa ehkäisevää työterveyshuoltoa. Työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn tukeminen sekä työpaikan liikkumisen edistämisen kulttuurin vahvistaminen perustuvat moniammatilliseen yhteistyöhön ja ammattihenkilöiden sekä asiantuntijoiden osaamisen tarkoituksenmukaiseen hyödyntämiseen. Moniammatillisen toiminnan onnistumiseksi on tärkeää, että jokainen tietää oman roolinsa ja vastuunsa sekä työterveyshuollon sisäisessä että työpaikkojen kanssa tehtävässä yhteistyössä. 

4. kerros: Työterveysyhteistyön arviointi ja vaikuttavuus liikkumisen edistämisessä

Työterveysyhteistyön arviointi ja vaikuttavuus ovat talon neljännessä kerroksessa. Liikkumista edistävää työterveysyhteistyötä ja suunniteltua tai toteutettavaa toimintaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Arvioinnin tiheys ja siihen osallistujat sekä arvioinnista ja seurannasta vastaava työterveyshuollon ammattihenkilö sovitaan yhdessä jo yhteistyön alussa. Arvioinnissa hyödynnetään tavoitteiden pohjalta yhdessä sovittuja mittareita.   

Toimiva yhteistyö edellyttää selkeitä rooleja ja vastuita

Talon portaat kulkevat läpi talon kerrosten. Työterveysyhteistyöhön osallistuu sekä työpaikan että työterveyshuollon edustajia. On tärkeää, että osallistujat tietävät oman roolinsa, vastuunsa ja päätösvaltansa työterveysyhteistyössä. Työterveysyhteistyötä tulee johtaa. Siksi on tärkeää miettiä, keiden on hyvä osallistua yhteistyöhön. Työsuojelun rooli työterveysyhteistyössä tulee huomioida erikseen. 

Työterveyshuollon moniammatillisen ydintiimin muodostavat työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Kullakin ydintiimin jäsenellä on oma roolinsa ja vastuunsa moniammatillisessa yhteistyössä ja työkykyä tukevan liikkumisen edistämisessä.

Työterveyshuollon ammattihenkilöt, joita ovat työterveyslääkäri, työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti, suunnittelevat, toteuttavat, arvioivat ja seuraavat työterveyshuollon perusprosesseja asiakasyritysten työterveyteen, työturvallisuuteen ja työkykyä tukevan liikkumisen edistämiseen liittyvien tarpeiden mukaisesti. Työterveyspsykologi osallistuu työterveyshuollon asiantuntijana näihin prosesseihin ammattihenkilöiden tekemän tarvearvion ja konsultaatiopyynnön perusteella. Ydintiimin lisäksi työterveyshuollossa voidaan hyödyntää muita asiantuntijoita, joita ovat sosiaalialan, ravitsemuksen, työnäkemisen, maatalouden, työhygienian, teknisen alan, puheterapian, liikunnan ja ergonomian asiantuntijat. Muiden asiantuntijoiden toiminta on työterveyshuollon ammattihenkilöiden tekemään tarvearvioon ja konsultaatiopyyntöön perustuvaa kohdennettua, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon toimintaa.

Työkykyä tukevan liikkumisen edistämisessä eri ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden osaaminen ja tehtävät täydentävät toisiaan. Seuraavassa kuvataan heidän keskeisiä roolejaan ja tehtäviään.

Työterveyshoitaja 

Terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn sekä työterveyden asiantuntija. Koordinoi ja vastaa aktiivisesta yhteydenpidosta työpaikkaan ja hyvään työterveyshuoltokäytäntöön kuuluvien toimintojen toimeenpanosta.  

Varmistaa, että liikkumiseen, palautumiseen ja paikallaanoloon liittyvät teemat kartoitetaan työpaikkaselvityksessä. Huolehtii, että toimintasuunnitelmaan kirjataan liikkumisen ja palautumisen edistämisen tarpeet, tavoitteet ja toimenpiteet sekä niiden vastuut, seuranta, arviointi ja työn vaatimusten mukaiset mittarit. Koordinoi työkyvyn tuen prosesseja ja sisällyttää ohjaukseen liikkumisen ja palautumisen osana kokonaisvaltaista työkyvyn tukea. Tekee yhteistyötä johdon ja henkilöstön kanssa liikkumista ja palautumista tukevien käytäntöjen, mahdollisuuksien ja työolosuhteiden kehittämiseksi.

Työterveyslääkäri 

Lääketieteellinen asiantuntemus ja vastuu liikkumisen edistämisessä. Työpaikkaselvityksissä hän arvioi työn ja työympäristön terveys- ja työkykyriskejä, lakisääteisten terveystarkastusten tarvetta sekä osallistuu toimenpide-ehdotusten laadintaan. Toimintasuunnitelmaa tehdessä työterveyslääkäri määrittelee terveysvaarat ja kuormitustekijät liikkumista edistävien toimien pohjaksi ja suunnittelee toimenpiteet muun tiimin kanssa. 

Yksilötasolla työterveyslääkäri arvioi, koordinoi ja seuraa työkyvyn tukitoimia, tukee työhön paluuta ja ohjaa kuntoutukseen. Hän sisällyttää työkyvyn tukeen liikunta- ja palautumisohjauksen työn ja terveydentilan mukaisesti. Työpaikkatasolla hän huomioi työn erityisvaatimukset liikkumisen, palautumisen ja työjärjestelyjen suunnittelussa sekä toimii linkkinä työpaikan ja terveydenhuollon välillä. 

Työfysioterapeutti 

Työn fyysisten kuormitus- ja voimavaratekijöiden sekä fyysisen työ- ja toimintakyvyn asiantuntija. Arvioi työn fyysistä kuormitusta, paikallaanoloa ja työpäivän aikaisia liikkumismahdollisuuksia sekä niiden merkitystä työ- ja toimintakyvylle. Lisäksi hän arvioi työn vaatimusten ja työolojen asettamia tarpeita työ- ja toimintakyvylle. Toimii asiantuntijana työn vaatimuksiin perustuvan liikkumisen ja palautumisen tarpeen arvioinnissa sekä suunnittelee, ohjaa ja seuraa näihin liittyviä ratkaisuja ja toimenpiteitä. 

Osallistuu tarvittaessa työpaikkaselvityksiin ja toiminnan suunnitteluun sekä suosittelee työn vaatimuksiin perustuvia, liikkumista ja palautumista edistäviä toimenpiteitä. Toteuttaa ratkaisuja, jotka vähentävät haitallista kuormitusta ja lisäävät työpäivän aikaista aktiivisuutta työpaikkatasolla (esimerkiksi työn muokkauksen keinot ja ryhmätoiminta). Suunnittelee ja ohjaa työn fyysiseen kuormitukseen perustuvaa työpäivän ja vapaa-ajan liikuntaneuvontaa sekä edistää työn ja työympäristön tarpeisiin sovitettuja liikkumisen ja palautumisen ratkaisuja. 

Työterveyspsykologi 

Työn psykososiaalisten kuormitus- ja voimavaratekijöiden asiantuntija.  Toimii työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarvearvion ja konsultaatiopyynnön perusteella. 

Arvioi työn psykososiaalisia tekijöitä, jotka tukevat tai estävät liikkumisen kulttuurin vahvistumista. Osallistuu tarvittaessa työpaikkaselvitykseen ja toimintasuunnitelman laadintaan, erityisesti liikkumisen ja palautumisen psykososiaalisen kuormituksen arvioinnin ja siihen liittyvien tukitoimien suunnittelun osalta. Huomioi työkyvyn tuessa liikkumiseen ja palautumiseen liittyvän motivaation ja käyttäytymisen muutoksen. Tukee motivaatiota ja käyttäytymisen muutosta myös ryhmätasolla esimerkiksi ryhmätoiminnan keinoin. 

Työterveyshuollon muu asiantuntija, esimerkiksi liikunnan asiantuntija  

Liikunta-alan asiantuntija, joka on suorittanut työterveyshuollon pätevöittävän 2 opintopisteen koulutuksen. Toteuttaa työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarvearvioon ja konsultaatiopyyntöön perustuvaa kohdennettua, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon toimintaa yksilölle tai työpaikalle. 

Tehtävä: Pertti, 55 vuotta

Yrityksellä ennaltaehkäisevän KL 1 -sopimuksen lisäksi suppeat sairaanhoitopalvelut.

Pertti, 55‑vuotias kolmivuorotyötä tekevä metallimies tulee työterveyshoitajalle määräaikaistarkastukseen yötyön vuoksi. Työ sisältää eri työvaiheiden mukaan fyysistä kuormitusta, kuten toistuvaa kumarassa ja kiertyneessä työasennossa työskentelyä, toistuvia käsin tehtäviä painavien taakkojen (noin 10 kg) nostoja ja siirtoja sekä yläraajojen toistuvia työliikkeitä. Fyysisen kuormituksen lisäksi työntekijät altistuvat melulle ja ilman epäpuhtauksille.

Työpaikkaselvitysraportista selviää, että käsin tehtävien taakkojen nostojen ja siirtojen terveydellinen merkitys on arvioitu kohtalaiseksi. Tähän liittyen on suositeltu myös työfysioterapeutin suunnattua selvitystä, mutta sitä ei vielä ole toteutettu. Muiden fyysisten kuormitustekijöiden (hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormitus, työasento- ja työliikekuormitus) terveydellinen merkitys on arvioitu vähäiseksi.

Pertin painoindeksiksi (BMI) todetaan 35, mikä luokitellaan merkittäväksi lihavuudeksi. Tämä lisää metabolista kokonaisriskiä ja vaikuttaa vuorotyön kuormittavuuteen. Lisäksi Pertillä on ollut lisääntyvästi erilaisia tuki- ja liikuntaelinoireita, kuten polvivaivoja jo useamman vuoden ajan.

Viimeisen viiden vuoden aikana Pertin liikunnan harrastaminen on vähitellen jäänyt pois usean eri tekijän vuoksi. Aiemmin hän on pelannut jääkiekkoa miesten harrasteporukassa. Raskas työ kuormittaa Perttiä jo työpäivän aikana, joten hän kokee olonsa työpäivän jälkeen väsyneeksi ja jää helposti sohvalle.

Työpäivän jälkeinen liikkuminen rajoittuu vanhan koiran kanssa ulkoiluun, joka tapahtuu rauhalliseen tahtiin. Kevyt, noin 10–15 minuutin iltalenkki koiran kanssa on osa Pertin arjen rutiinia, mutta ei kuitenkaan riitä täyttämään terveysliikuntasuositusten mukaista liikuntaa.