Toiminnan suunnittelu liikkumisen edistämiseksi

• Liikkumisen edistämisen toimenpiteet tulee suunnitella työpaikan yksilöllisten tarpeiden mukaan. 
• Työpaikan yhdessä tunnistettujen tarpeiden perusteella asetetaan toiminnalle tavoitteet ja mittarit, joilla tavoitteiden saavuttamista voidaan arvioida.   
• Tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellaan konkreettiset käytännön toimenpiteet.
• Toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi toimenpiteiden toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. 

Tässä osiossa käsitellään liikkumisen edistämistä osana työterveyshuollon toiminnan suunnittelua työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä.

Tämän osion oppimistavoitteena on, että

• osaat huomioida liikkumisen edistämisen osana toiminnan suunnittelua
• osaat asettaa tavoitteita liikkumista edistävälle toiminnalle sekä määritellä mittareita tavoitteiden toteutumisen arvioimiseksi
• osaat suunnitella liikkumista edistäviä toimenpiteitä työpaikan tarpeiden ja asetettujen tavoitteiden pohjalta sekä yksilö- että ryhmätasolla
• ymmärrät toimenpiteiden seurannan ja arvioinnin merkityksen toiminnan kehittämisessä.

Liikkumisen edistämisen tarpeet vaihtelevat työpaikkakohtaisesti, ja jokainen työpaikka on erilainen ja yksilöllinen. Siksi myös toimenpiteet liikkumisen edistämiseksi tulee suunnitella työpaikan tarpeiden ja yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Edellisessä moduulissa opit, miten tilannekuva työpaikan tilanteesta muodostetaan. Tilannekuvan pohjalta tunnistetaan tarpeet ja asetetaan toiminnalle niihin perustuvat tavoitteet. Tämä tarkoittaa yhteisen näkemyksen muodostamista siitä, millaisia liikkumista edistäviä muutoksia työpaikalla käytännössä tavoitellaan.

Liikkumisen edistämisen tavoitteiden tulee olla selkeitä, konkreettisia, realistisia ja mitattavia sekä sellaisia, joihin työpaikka voi sitoutua. Ilman selkeitä tavoitteita toiminnan tuloksia on vaikea arvioida. Tavoitteet voivat olla lyhyen tai pitkän aikavälin tavoitteita ja tarvittaessa niitä voidaan pilkkoa pienempiin osatavoitteisiin. Tavoitteiden määrässä kannattaa olla realistinen – mikäli niitä on liikaa, voi todellinen fokus hämärtyä. Tavoitteiden on hyvä olla myös työpaikan strategian mukaisia.

Tavoitteille tulee määritellä myös mittarit, joilla voidaan konkreettisesti seurata ja arvioida niiden saavuttamista. Mittareiden avulla toimenpiteiden toteutumisen jälkeen voidaan arvioida, onko toteutetulla toiminnalla ollut vaikutuksia.  

Arviointi‑ ja seurantamittarit voidaan jakaa kahteen luokkaan:

1.) Laadullisiin (kvalitatiivisiin) mittareihin

• Kuvaavat ilmiöitä sanallisesti
• Perustuvat havaintoihin, kokemuksiin ja palautteeseen
• Esimerkkejä mittareista: kyselyt ja haastattelut työntekijän kokemista hyödyistä, motivaatiosta ja mahdollisista liikkumisen esteistä

2.) Määrällisiin (kvantitatiivisiin) mittareihin

• Ilmaistaan numeroina
• Esimerkkejä mittareista: askelmäärät, fyysisen kunnon testitulokset, osallistujamäärät, harjoituskerrat, istumisen määrä

On tärkeää pohtia, millä mittarilla kuvataan sitä, onko tavoite saavutettu, ja toisaalta sitä, mitkä mittarit mahdollisesti ennakoivat sitä, päästäänkö tavoitteeseen. Mittarina esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien sairauspoissaolojen väheneminen tietyllä prosentilla voi olla hyvin hitaasti muuttuva. Ennakoiva mittari voi sen sijaan olla pitkien sairauspoissaolojen vähentyminen tai sairauspoissaolojen kohdentumisen muutokset. Ennakoiva mittari voi olla myös se, että työ- ja apuvälineitä hyödynnetään 100-prosenttisesti. Pienillä työpaikoilla laadullisten mittareiden tarve voi korostua.

Asetettujen tavoitteiden pohjalta suunnitellaan yhteistyössä työpaikan toimijoiden kanssa käytännön toimenpiteet, joilla tavoitteisiin on mahdollista päästä. Toimenpiteet suunnitellaan yhdessä työntekijöiden ja esihenkilöiden kanssa varmistaen myös, että johto sitoutuu niihin. Myös työpaikan työsuojelutoimijoilla on arvokasta tietoa, jota kannattaa hyödyntää toiminnan suunnittelussa.

Toimintaa voidaan suunnitella sekä

• yksilöille että
• koko työyhteisölle.

Pohtikaa yhdessä työpaikan kanssa, mikä voisi olla paras ja vaikuttavin lähestymistapa todettuihin haasteisiin.

Toimenpiteille tulee luoda realistinen aikataulu ja varmistaa riittävät resurssit. Lisäksi tulee määritellä selkeät vastuut toimenpiteiden toteuttamiselle: Kuka tekee ja mitä? Mikä on työpaikan vastuulla ja mikä työterveyshuollon?

Asettakaa toimenpiteille mittarit, joilla niiden toteutumista voidaan seurata ja arvioida. Sopikaa myös seurannan ajankohta.

Liikkumista edistävän toiminnan tavoitteet ja suunniteltu toiminta kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan käytännönläheisesti. Lisäksi toimintasuunnitelmaan kirjataan, miten liikkumista edistävien toimenpiteiden toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan:

• Milloin kokoonnutaan seuraavaksi?
• Keiden on tarpeen osallistua?
• Mitä tietoa tapaamiseen tarvitaan?

Kirjaamalla asiat toimintasuunnitelmaan liikkumisen edistäminen vakiintuu osaksi työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä.

Toiminnan suunnittelussa voi hyödyntää:

1. Mallipohjaa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan: tyoterveyshuollon-toimintasuunnitelma.docx
2. Tässä hankkeessa pilotoitua toimintamallia liikkumisen edistämiseen työpaikalla (katso tarkemmin osiosta 4 kohdasta Toimintamalli liikkumisen edistämiseen työpaikalla).

Taulukko 1. Esimerkkejä liikkumisen edistämisen keinoista työterveyshuollon ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Keinot voivat kohdistua yksilöön, ryhmään tai koko työyhteisöön, ja niitä voidaan toteuttaa esimerkiksi työpaikalla tai työterveyshuollon ammattilaisen vastaanotolla. Taulukossa esitetyt keinot ovat esimerkkejä, ja tarkoituksenmukaiset keinot valitaan työpaikan ja yksilön tarpeiden mukaan. 

Jotta voidaan tehdä tuloksellista ja vaikuttavaa toimintaa, tulee toimenpiteitä ja tavoitteiden toteutumista seurata ja arvioida säännöllisesti yhdessä.

Tavoitteisiin perustuvan ja yhdessä suunnitellun, liikkumista edistävän toiminnan seuranta ja arviointi toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon kesken. Arvioinnin lähtökohtana on toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden tarkastelu. On tärkeää tunnistaa onnistumiset ja kehittämiskohteet. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään edelleen toiminnan jatkosuunnittelussa ja sen suuntaamisessa työpaikan tarpeiden mukaisesti.

Toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnin ajankohta riippuu suunnitelluista toimenpiteistä. Osa vaikutuksista voidaan havaita lyhyellä aikavälillä, kun taas pitkän tähtäimen vaikutukset voivat näkyä vasta vuosien kuluttua.

Liikkumisen edistämisessä varhaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi työntekijöiden lisääntynyt arkiaktiivisuus, taukoliikunnan yleistyminen, työpäivän aikaisen paikallaanolon väheneminen tai liikkumiseen liittyvien myönteisten asenteiden ja motivaation vahvistuminen. Pidemmällä aikavälillä vaikutukset voivat näkyä henkilöstökyselyjen tuloksissa ja mahdollisesti tuki- ja liikuntaelinoireiden lievittymisenä ja vähentymisenä sekä sairauspoissaolojen pienenemisenä.

Seurannassa on kuitenkin hyvä pysähtyä tarkastelemaan tilannetta lyhyidenkin jaksojen jälkeen, jotta nähdään mihin suuntaan ollaan menossa. Tällöin toimintaa on vielä mahdollista myös korjata, jos huomataan, ettei se etene odotettuun suuntaan. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan myös yhteisen seurannan ja arvioinnin tulokset.

Seurannalla ja arvioinnilla kehitetään myös työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä vastaamaan entistä paremmin työpaikan yksilöllisiin työterveystarpeisiin. Seurannan ja arvioinnin ytimessä onkin se, miten yhteistyötä tulisi kehittää vastaamaan työpaikan tarpeita entistä paremmin. Tärkeää on myös työterveyshuollon oman toiminnan sekä työterveysyhteistyön arviointi yhdessä työpaikan kanssa: Missä onnistuimme? Mikä toimii hyvin? Missä on kehitettävää?

Toimistosiivoojan työn kuvaus 

Toimistosiivoojan työ on pääosin ylläpitosiivousta, johon kuuluu imurointi ja moppaus, kosketuspintojen puhdistus ja desinfiointi, pölyjen pyyhkiminen tasoilta ja pinnoilta, roskien tyhjennys ja kierrätys, saniteetti-, keittiö- ja taukotilojen siivous sekä tarviketäydennykset (wc-paperien, käsipyyhkeiden ja saippuoiden lisääminen). Lisäksi työhön kuuluvat kaksi kertaa vuodessa ikkunoiden pesu sekä lattioiden peruspesu ja vahaus. Noin kerran kuukaudessa työhön kuuluvat tiloissa pidettäviin kokouksiin liittyvät siivous- ja valmistelutehtävät ennen ja jälkeen kokousten sekä tiskien pesu. Toimistosiivoojan vastuulla on tarvittavien kemikaalien ja välineiden seuranta ja tilaus sekä havaituista vioista ja puutteista raportointi eteenpäin.  

Työ edellyttää eri materiaaleille sopivien puhdistusaineiden, -menetelmien ja siivouskoneiden käytön sekä ergonomisten työskentelytapojen hallintaa. Työ edellyttää itsenäisyyttä, vastuullisuutta sekä hyvää asiakaspalveluasennetta. Työ tulee kyetä toteuttamaan mitoituksen mukaisessa ajassa.  

Työpäivä koostuu erilaisista työpisteistä 1–3 toimitilassa. Suurin osa työntekijöistä vaihtaa toimitilaa työpäivän aikana. Työaika on 37,5 tuntia viikossa. Työaikaan kuuluu kaksi lyhyempää taukoa. 30 minuutin lounastauko on omaa aikaa. Työtä tehdään kahdessa vuorossa: aamuvuoro klo 7–15 ja iltavuoro klo 10–18. Työajat riippuvat työkohteista.  

Toimistosiivoojan työn keskeisimmät vaatimukset ja kuormitustekijät 

Työn keskeiset fyysiset kuormitustekijät: Jatkuvaa liikkumista ja seisomista vaativa työ, toistuvat selän etukumarat ja kiertyneet asennot, toistuvat yläraajojen kannattelua ja kohoasentoja edellyttävät tehtävät sekä toistuvia yläraajojen työliikkeitä. Lisäksi lyhytkestoisia, muutaman minuutin mittaisia hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittavia työvaiheita esiintyy portaita kävellessä ja portaikkojen siivouksessa. 

Työn keskeiset psykososiaaliset kuormitustekijät: Työn mitoitus ja toimistojen käyttöaste vaativat siivouksen jatkuvaa mukauttamista. Nämä asiat lisäävät henkistä kuormitusta, joka heijastuu fyysisenä jännityksenä ja väsymyksenä.  

Liikkumisen edistämisen suunnittelu toimintamallin mukaisesti toimistosiivoojan työssä (toimintamallista tarkemmin osiossa 4)

Vaihe 1: Tunnista tarpeet 

Mitkä ovat työpaikalta kerätyn tiedon pohjalta keskeisimmät liikkumisen edistämisen tarpeeseen vaikuttavat tekijät? 

• Vaarojen tunnistamisessa ja arvioinnissa kohtalaiseksi arvioituja kuormitustekijöitä: Työssä liikutaan paljon ja ollaan jatkuvasti jalkojen päällä. Työssä on etukumaria ja kiertyneitä selän asentoja. Työ on yläraajoja kuormittavaa työtä.   
• Lyhyet tuki- ja liikuntaelinsairauksiin (tule) liittyvät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet.  
• Työergonomian huomioiminen on vähentynyt, eikä työn fyysistä kuormitusta keventäviä työvälineitä hyödynnetä riittävästi. 

Mitkä ovat työterveyshuollon tietolähteistä kerätyn tiedon perusteella keskeisimmät liikkumisen edistämisen tarpeeseen vaikuttavat tekijät? 

• Lyhyet tule-sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. 
• Työyhteisökohtaisissa fyysisen toimintakyvyn arvioinneissa on todettu, että valtaosalla ikääntyneistä toimistosiivoojista kestävyyskunto sekä lihaskunto ja motorinen toimintakyky ovat työn fyysisiin vaatimuksiin nähden riittämättömällä tasolla. Tämä heikentää työstä palautumista ja lisää työssä kuormittuneisuutta. Puutteet peruskestävyydessä, lihasvoimassa ja toimintakyvyssä näkyvät lisääntyneenä tule-oireiluna, kuten olkapää-, polvi-, niska-hartiaseudun ja alaselän kipuina, sekä tule-perusteisina sairauspoissaoloina.
• Terveystarkastuksissa ja vastaanottokäynneillä on noussut esiin huoli vähäisestä vapaa-ajan liikunnasta, ylipainosta, heikentyneistä elintavoista ja unen laadusta.
• Työpäivän aikaisten taukojen pitäminen ei toteudu riittävästi, ja palauttavia taukoliikkeitä tehdään vähän. Tämä lisää tuki- ja liikuntaelimistön kuormitusta sekä rasitusvammojen riskiä.
• Toimistosiivoojat ovat kohonneessa riskissä pitkittyneisiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyn heikkenemiseen, mikä voi lisätä ennenaikaisen työstä poistumisen riskiä.

Mitä liikkumisen edistämisen tarvetta lähdetään edistämään? 

• Vapaa-ajan liikunnan vähäisyys sekä alentunut fyysinen toimintakyky, erityisesti lihaskunnon, kestävyyskunnon ja motorisen toimintakyvyn osalta.
• Työergonomian puutteellinen huomioiminen sekä riittämätön työn tauotus ja palauttavien taukoliikkeiden hyödyntäminen.

Vaihe 2: Aseta tavoitteet 

Tavoite: Vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksiin (tule) liittyvän työkyvyn heikkenemisen ja työssä sairastumisen riskiä fyysisesti keskiraskaassa siivoustyössä.

• Osatavoite 1: Työntekijöiden lihaskunto, sydän- ja verenkiertoelimistön kunto sekä motorinen toimintakyky kehittyvät vastaamaan paremmin työn fyysisiä vaatimuksia
• Osatavoite 2: Työntekijät noudattavat työssään ergonomisia toimintatapoja sekä hyödyntävät tarkoituksenmukaisesti työkuormitusta vähentäviä työ- ja apuvälineitä. Työtä rytmitetään siten, että yksipuolisia ja staattisia työvaiheita tauotetaan säännöllisesti. Työntekijät pitävät lyhyitä palauttavia taukoja (1–5 minuuttia noin kerran tunnissa) ja tekevät taukojen aikana kuormitusta tasapainottavia vastaliikkeitä.

Mittarit, joilla tavoitteisiin pääsyä voidaan konkreettisesti arvioida:  

• Pidemmän aikavälin mittari: Tule-perusteiset sairauspoissaolot vähenevät 2 prosenttia. 
• Lyhyemmän aikavälin mittarit:
  • 100 prosenttia työntekijöistä saavuttaa lihaskunnon sekä sydän- ja verenkiertoelimistön kunnon arvioinnissa vähintään keskimääräisen kuntoluokan (3).
  • 100 prosenttia työntekijöistä saavuttaa motorisen toimintakyvyn arvioinnissa vähintään keskimääräisen kuntoluokan (3).
  • Työergonomian periaatteita sekä työ- ja apuvälineiden käyttöä noudatetaan sovituissa työtehtävissä 100-prosenttisesti.
  • Työntekijät pitävät säännöllisesti palauttavia taukoja ja toteuttavat taukojen aikana vastaliikkeitä sovittujen käytäntöjen mukaisesti (1–5 minuutin palauttava tauko pidetty kerran tunnissa 100-prosenttisesti, tauoilla tehty vastaliikkeitä 100-prosenttisesti).  

Aikataulu tavoitteiden saavuttamiselle ja seurannan ajankohdalle: Seuraavan toimintakauden aikana (vuosi) 

Vaihe 3: Suunnittele toiminta 

Toimenpiteet tavoitteelle 1: Työntekijän lihaskunto, sydän- ja verenkiertoelimistön kunto sekä motorinen kunto vastaavat työn vaatimuksia

• Työfysioterapeutin toteuttama terveystarkastus, johon sisältyvät punnitus, kuntotestaus ja työn vaatimukset huomioivat yksilölliset harjoitteluohjeet. Lisäksi järjestetään seurantatapaamiset kuuden kuukauden ja vuoden kuluttua, jolloin arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja tehdään tarvittavat uusintatestaukset. 
• Työnantaja mahdollistaa yhden tunnin liikkumisen viikossa työajalla.  
• Työntekijöille tarjotaan 10 uimahallikäyntiä tai 10 kuntosalikäyntiä kuuden kuukauden aikana.  
• Taukotilaan hankitaan vastusnauha, jumppakeppi sekä kuvalliset ohjeet tauko- ja liikkuvuusharjoituksiin.

Toimenpiteet tavoitteelle 2: Työergonomian kehittäminen  

• Työfysioterapeutti toteuttaa työpaikalla ergonomiaohjauksen, joka sisältää kuormitusta vähentävien työtapojen, palauttavien taukojen ja taukoliikkeiden ohjauksen.
• Ergonomiaohjauksen keskeiset periaatteet kirjataan perehdytysmateriaaliin, ja ne käydään läpi kaikkien työntekijöiden kanssa.
• Työyhteisöön nimetään ergonomiavastaava, jonka tehtävät ja vastuut määritellään erikseen.

Aikataulu: Toimenpiteet toteutetaan seuraavan toimintakauden aikana (vuosi xx).

Vastuut: Siivoustyön palvelupäällikkö 

Mittarit:

• Työfysioterapeutin terveystarkastuksiin osallistuneiden osuus (%). Tavoite 100 %.
• Työajalla toteutuneiden viikoittaisten liikuntatuntien määrä (% tavoitellusta tasosta). Katsotaan työaikakirjauksista. Tavoite 100 %.
• Uimahalli- tai kuntosalilippujen käyttöaste (%). Tavoite 80 %.
• Ergonomiaohjauksen toteutuminen ja osallistumisaste (%). Tavoite 100 %.
• Ergonomiaohjauksen periaatteiden sisällyttäminen perehdytysmateriaaliin ja niiden läpikäynti uusien työntekijöiden perehdytyksessä (%). Tavoite on, että periaatteet on sisällytetty perehdytysmateriaaliin ja ne on käyty läpi perehdytyksessä uusien työntekijöiden kanssa 100 %.
• Taukojen ja taukoliikkeiden toteutuminen (esimerkiksi kyselyllä tai sovellukseen tehdyillä kirjauksilla). Tavoite 100 %.

Vaihe 4: Toteuta suunnitellut toimenpiteet 

Miten toimenpiteistä viestitään? 

• Siivouspalveluiden palvelupäällikkö tiedottaa henkilöstölle suunnitelluista toimenpiteistä henkilöstöpalaverissa. Samalla hän kertoo, miksi toimenpiteisiin on päädytty, mitä niillä tavoitellaan, milloin ne toteutetaan ja ketä ne koskevat.
• Henkilöstöpalaverista laaditaan muistio, jotta tieto tavoittaa myös ne työntekijät, jotka eivät pääse osallistumaan palaveriin.
• Muistio toimitetaan kaikille työntekijöille sähköpostitse.

Toimenpiteet toteutetaan suunnitelman mukaisesti sovitun aikataulun puitteissa.

Vaihe 5: Arvioi ja kehitä toimintaa 

Sovitun aikataulun mukaisessa seurantapalaverissa arvioidaan toimenpiteiden toteutumista, vaikuttavuutta ja jatkokehittämistarpeita.

Arvioinnissa tarkastellaan:

• suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista
• toimenpiteiden vaikutuksia asetettuihin tavoitteisiin
• toiminnan kehittämis- ja muokkaustarpeita
• liikkumisen edistämisen jatkosuunnitelmaa työpaikalla

Tarve: pitkään paikallaan tehtävä näyttöpäätetyö

Tehtävässä on valittu keskeisimmäksi tarpeeksi pitkään paikallaan tehtävä näyttöpäätetyö. Tehtävänäsi on suunnitella tähän tarpeeseen vastaavat tavoitteet ja toimenpiteet sekä niiden seuranta ja arviointi kirjanpitäjän työssä.

Vastattuasi saat ehdotuksia siitä, mitä asioita toiminnan suunnittelussa voisi huomioida.

Tavoitteet

Toimenpiteet

Seuranta ja arviointi