Liikkumisen edistämisen tietopankki työterveysyhteistyöhön

• Liikkumisen edistäminen sisällytetään osaksi työterveyshuollon eri prosesseja ja työterveysyhteistyötä. 
• Työpaikkaselvityksessä tunnistetaan ja arvioidaan työpaikan liikkumisen edistämiseen ja paikallaanolon vähentämiseen liittyvät tarpeet. Sen perusteella laaditaan työpaikan tarpeisiin perustuvat suositukset työkyvyn, työhyvinvoinnin ja turvallisen työn tukemiseksi. 
• Liikkumisen edistäminen huomioidaan toiminnan suunnittelussa omana kokonaisuutena.  
• Työntekijän liikkumista, paikallaanoloa ja palautumista arvioidaan myös osana terveystarkastuksia, työkyvyn tukea, neuvontaa ja ohjausta. 

Tässä osiossa esitellään hyviä käytäntöjä liikkumisen edistämiseen työterveyshuollon eri prosesseissa sekä työpaikoilla. Esimerkkiratkaisuja voidaan hyödyntää työterveysyhteistyössä työpäivän aikaisen ja vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä sekä paikallaanolon vähentämisessä. Esimerkit soveltuvat käytettäväksi sellaisenaan tai oman työterveyshuollon toiminnan tarpeisiin muokattuina.

Tämän osion oppimistavoitteena on, että

• osaat huomioida liikkumisen näkökulman työterveyshuollon eri prosesseissa
• osaat hyödyntää ja soveltaa toimiviksi todettuja työpaikkaesimerkkejä liikkumisen edistämisessä

Työpaikkaselvitys liikkumisen edistämisessä ja sen arvioinnissa

Työpaikkaselvitys tarjoaa mahdollisuuden tarkastella työpäivän aikaista liikkumista osana työn kuormitustekijöitä, työhyvinvointia ja työkyvyn tukemista. Sen avulla voidaan muodostaa kokonaiskuva siitä, miten liikkuminen ja paikoillaanolo huomioidaan työpaikan arjessa, johtamiskäytännöissä sekä työterveysyhteistyössä.

Tässä osiossa esitetyt kysymykset ja näkökulmat on tarkoitettu työpaikkaselvitysprosessin tueksi. Työterveyshuollon ammattilainen voi hyödyntää niitä työpaikan tarpeiden, toimialan ja työtehtävien erityispiirteiden mukaisesti.

Työpaikkaselvityksen suunnittelussa ja toteutuksessa on suositeltavaa hyödyntää työfysioterapeutin asiantuntemusta liikkumisen edistämiseen, fyysiseen kuormitukseen ja toimintakykyyn liittyvissä kysymyksissä.

1. Esiselvitys

Esiselvityksellä kerätään tietoja työpaikasta ja sen työterveyshuoltotoiminnan tarpeista tulevaa työpaikkaselvitystä ja toimintasuunnitelmaa varten. Liikkumista tarkastellaan osana työn kuormitustekijöitä, työkyvyn tukemista ja työhyvinvointia. 

Työpaikalta kerättävä tieto: 

Tietoa voidaan kerätä esimerkiksi vaarojen tunnistamisesta ja arvioinnista sekä työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen käytännöistä. Tarkoituksena on selvittää, miten liikkumisen edistäminen on huomioitu työpaikan rakenteissa, johtamisessa ja toimintatavoissa. Sen avulla voidaan arvioida liikkumisen edistämisen nykytilaa, tunnistaa kehittämistarpeita sekä tukea suunnitelmallista ja tavoitteellista työterveysyhteistyötä.

Esimerkkejä kysymyksistä:

• Miten työpaikan toteuttamassa vaarojen tunnistamisessa ja arvioinnissa on huomioitu liikkumiseen ja paikallaanoloon liittyviä kuormitustekijöitä ja kehittämistarpeita?  
• Onko työpaikalla laadittu työhyvinvointiohjelma, jossa liikkumisen edistäminen on huomioitu? 
• Sisältyykö henkilöstöliikunta osaksi työhyvinvoinnin johtamisen strategiaa? 
• Onko työnantaja asettanut kirjalliset tavoitteet liikkumisen edistämiselle ja laatinut niitä tukevan vuosisuunnitelman?
• Onko työyhteisössä määritelty selkeät roolit ja vastuut henkilöstöliikunnan edistämisessä?  

Toimialasta kerättävä tieto:  

Toimialatiedon tarkastelu auttaa ymmärtämään työn luonnetta ja siihen liittyviä liikkumiseen, kuormitukseen ja fyysiseen toimintakykyyn kohdistuvia vaatimuksia.

Alla olevat esimerkkikysymykset auttavat tunnistamaan liikkumisen edistämisen ja paikallaanolon vähentämisen kannalta keskeisiä tekijöitä:

• Sisältyykö työhön pitkäaikaista paikallaanoloa? 
• Sisältyykö työhön runsasta liikkumista sisällä tai ulkona? 
• Sisältääkö työ paljon autolla ajamista?
• Vaatiiko työ fyysisen toimintakyvyn osalta tiettyjä ominaisuuksia tai raja-arvoja? 
• Altistaako työ tuki- ja liikuntaelinsairauksille, työtapaturmille tai muille terveysriskeille?  
• Vaatiiko työ erityistä fyysistä aktiivisuutta, lihasvoimaa tai kestävyyttä? 
• Kuormittaako työ hengitys- ja verenkiertoelimistöä? 
• Kohdistuuko työssä kuormitusta tuki- ja liikuntaelimistöön?  
• Onko työ henkisesti kuormittavaa? 

Esikysely:  

Tarvittaessa esiselvitystä voidaan täydentää esikyselyllä. Sen avulla voidaan kartoittaa työpaikan liikkumiseen liittyviä käytäntöjä sekä työntekijöiden mahdollisuuksia lisätä liikkumista ja vähentää paikallaanoloa.

Esimerkkejä kysymyksistä:

• Miten työpaikalla tuetaan työntekijöiden liikkumista työpäivän aikana ja vapaa-ajalla? 
• Millaisin keinoin työpaikalla tuetaan työmatkaliikuntaa? 
• Millaisilla liikkumista edistävillä käytännöillä tai ratkaisuilla työnantaja tukee henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä? 
• Voidaanko työtehtävissä vähentää pitkäaikaista paikallaanoloa esimerkiksi työasentoja vaihtelemalla, taukoliikkeitä tekemällä tai liikkumalla työpäivän aikana?

2. Työpaikkakäynti

Työpaikkakäynnillä syvennetään esiselvityksessä saatua tietoa ja arvioidaan liikkumisen edistämisen mahdollisuuksia osana työn arkea, työympäristöä ja työpaikan käytäntöjä. Tietoa kerätään haastattelujen ja havainnoinnin avulla. 

Haastattelussa voidaan selvittää esimerkiksi:

• Millaisia liikunta- ja hyvinvointietuja työnantaja tarjoaa työpäivän aikaiseen ja vapaa-ajan liikkumiseen?
• Millaista fyysistä kuormitusta työ sisältää? Kuinka paljon työssä istutaan, seistään, kävellään, ajetaan autolla tai liikutaan maastossa? Kuinka paljon työ sisältää esimerkiksi toistotyötä, nostoja, hankalia työasentoja, hengästymistä?
• Onko työpaikalla ohjeita työn tauottamiseen, ja onko taukojen pitäminen käytännössä mahdollista?
• Voiko työssä vaihdella työasentoja vapaasti? Onko työssä mahdollista liikkua tai tehdä palautumista tukevia vastaliikkeitä?
• Onko työpaikalla tarjolla taukoliikuntaa, -liikuntaohjeita tai -liikuntasovelluksia? Hyödynnetäänkö niitä?
• Hyödynnetäänkö työnkiertoa fyysisen kuormituksen hallinnassa?
• Onko työpaikalla liikuntaan soveltuvia tiloja tai mahdollisuus käyttää yhteistyökumppaneiden liikuntapalveluja?
• Tukeeko työpaikka työmatkaliikuntaa? Onko käytettävissä esimerkiksi pyöräparkki, suihku- ja pukeutumistilat, kuivaustilat tai asiointipyörä?
• Sisältyykö liikkumisen edistäminen työterveyshuollon kanssa tehtävään yhteistyöhön?
• Miten etätyötä tekevien työntekijöiden työympäristön ergonomia on huomioitu?
• Onko työpaikalla työnantajan tukemaa ryhmäliikuntaa tai liikkumiseen liittyviä kampanjoita?
•  Onko työn sujuvuuden, turvallisuuden ja kuormituksen hallinnan tueksi tarjottu ergonomiaohjausta?

Työpaikkakäynnillä voidaan havainnoida esimerkiksi:

• Työpisteiden, kalusteiden ja työvälineiden ominaisuuksia suhteessa työn vaatimuksiin (esimerkiksi korkeussäädettävät työpöydät ja säädettävät työtuolit).
• Työtä keventäviä apuvälineitä ja niiden käyttöä.
• Etätyön ergonomiaratkaisuja sekä työnantajan tarjoamaa tukea etätyöhön.
• Työn tauottamisen, työasentojen vaihtelun ja työpäivän aikaisen liikkumisen mahdollisuuksia. 
• Taukoliikuntaan soveltuvia tiloja ja välineitä sekä niiden käyttömahdollisuuksia.

3. Työpaikkaselvitysraportti ja palautekeskustelu 

Työpaikkaselvityksen havaintojen perusteella laaditaan kirjallinen raportti, joka käsitellään palautekeskustelussa yhdessä työpaikan kanssa. Työfysioterapeutin asiantuntemusta voidaan hyödyntää sekä raportoinnissa että toimenpidesuositusten valmistelussa. 

Palautekeskustelussa esitellään työpaikan tarpeisiin perustuvat liikkumisen edistämistä tukevat suositukset käytännönläheisesti.

Samalla tuodaan esiin työtehtävien asettamat fyysiset vaatimukset sekä perustellaan, millaista fyysistä toimintakykyä työ edellyttää ja miten liikkumisen edistäminen tukee näiden vaatimusten täyttymistä. Työ voi esimerkiksi olla kuormittavuudeltaan keskiraskasta tai raskasta ja edellyttää hyvää kestävyyskuntoa.

Työpaikalle voidaan myös esitellä näyttöön perustuvaa tietoa liikkumisen vaikutuksista työkykyyn, sairauspoissaoloihin ja hyvinvointiin. Työpaikkaselvityksen perusteella voidaan myös suositella työfysioterapeutin toteuttamia terveystarkastuksia tehtäviin, joissa fyysiselle toimintakyvylle asetetaan erityisiä vaatimuksia. Tällaisia tehtäviä on esimerkiksi poliiseilla, pelastajilla, ensihoitajilla, mastotyöntekijöillä ja merimiehillä.    

Toimintasuunnitelmaa laadittaessa huomioidaan työpaikkaselvityksessä sekä vaarojen tunnistamisen ja arvioinnin yhteydessä havaitut liikkumisen edistämiseen ja paikallaanolon vähentämiseen liittyvät tarpeet. Näiden pohjalta määritellään tavoitteet ja toimenpiteet, jotka integroidaan työterveystoiminnan eri prosesseihin ja kirjataan toimintasuunnitelmaan.

Toimintasuunnitelmaa tarkastellaan säännöllisesti sovituin väliajoin. Tällöin voidaan seurata ja arvioida liikkumisen edistämiseen liittyvien toimenpiteiden toteutumista, vaikuttavuutta ja ajantasaisuutta. Arvioinnin perusteella toimenpiteitä voidaan tarvittaessa tarkentaa, kohdentaa uudelleen tai kehittää edelleen.

Terveystarkastuksen yhteydessä liikkumista kartoitetaan terveyskyselyn ja vastaanotolla tehtävän haastattelun avulla. Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva työntekijän fyysisestä aktiivisuudesta, paikallaanolosta sekä mahdollisuuksista lisätä liikkumista työpäivän aikana ja vapaa-ajalla.

Terveyskyselyssä ja/tai vastaanotolla käsiteltäviä teemoja ja kysymyksiä  

• Kuinka paljon työhön sisältyy pitkäkestoista paikallaanoloa, hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittavaa toimintaa, kävelyä, askelia tai autolla ajamista?
• Millaista liikuntaa ja muuta fyysistä aktiivisuutta työntekijälle kertyy viikon aikana työpäivinä ja vapaa-ajalla? Kuinka usein ja kuinka paljon työntekijä liikkuu? Liikkumisen määrää ja laatua verrataan UKK-instituutin liikkumissuosituksiin sekä työn asettamiin vaatimuksiin. Huomioon otetaan myös hyöty- ja työmatkaliikunta.
• Millaiseksi työntekijä kokee oman liikkumisensa? Onko hän tyytyväinen liikkumisensa määrään ja laatuun, ja mitkä tekijät vaikuttavat tähän? Huomioidaan myös aikaisempi liikuntahistoria ja arvioidaan, riittääkö liikkumisen määrä työn fyysisiin vaatimuksiin nähden.
• Millaisia ajatuksia ja asenteita työntekijällä on liikkumista kohtaan? Huomioidaan koetut hyödyt, esteet ja motivaatiotekijät.
• Kuinka usein työntekijä hyödyntää mahdollisuuksia tauottaa istumista tai muuta paikallaanoloa työpäivän aikana?
• Miten työntekijä hyödyntää työpäivän aikaisia liikkumismahdollisuuksia, kuten kävelytaukoja, portaiden käyttöä, työasennon vaihtelua, taukoliikuntaa tai käytettävissä olevia välineitä ja sovelluksia?
• Hyödyntääkö työntekijä työnantajan mahdollisesti tarjoamia liikuntaetuja?
• Millaisia mahdollisuuksia työntekijä kokee hänellä olevan lisätä fyysistä aktiivisuutta työpäivän aikana? Kuinka paljon reipasta ja rasittavaa liikuntaa työntekijälle kertyy tavallisella viikolla (tunnit ja minuutit)?
• Palautuminen, ravitsemus ja riittävä uni ovat tärkeitä liikkumisen lisäämisen ja työssä jaksamisen kannalta. Osana elintapojen kartoitusta arvioidaan näiden tekijöiden toteutumista sekä työntekijän kokonaiskuormitusta ja voimavaroja niin työssä kuin vapaa-ajalla. Vastaanotolla annetaan tarvittaessa neuvontaa ja ohjausta liikkumisen vaikutuksista terveyteen, työkykyyn ja hyvinvointiin. Ohjauksessa huomioidaan työn fyysiset vaatimukset sekä liikkumisen merkitys mahdollisten sairauksien hoidossa, kuntoutuksessa ja ehkäisyssä.

Liikkumisen edistämiseen liittyvät tavoitteet kannattaa kirjata henkilökohtaiseen terveyssuunnitelmaan, ja niiden toteutumisen seurannasta on hyvä sopia yhdessä työntekijän kanssa.

Liikunnan Käypä hoito -suosituksen hyödyntäminen työterveyshuollossa

Liikunnan Käypä hoito -suositus tukee työterveyshuollon ammattilaisia liikkumisen puheeksi ottamisessa, liikuntatottumusten arvioinnissa sekä asiakkaan ohjauksessa ja seurannassa. Alla on koottu keskeisiä suosituksia, joita myös työterveyshuollossa voi hyödyntää: 

• Käytä Maailman terveysjärjestön (WHO 2019, 2020) suosituksia liikunnasta ja paikallaanolosta eri ikäryhmille, kun keskustelet liikunnasta terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi.
• Harkitse yksilöllisen askelmäärätavoitteen asettamista yhdessä asiakkaan kanssa tukemaan päivittäistä liikuntaa, mikäli hän on halukas ja hänellä on mittaamiseen soveltuva laite.
• Kerro asiakkaalle, että pienikin askelmäärän lisäys tuo terveyshyötyjä.
• Ota liikunta puheeksi asiakkaan kanssa lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotolla sopivassa tilanteessa.
• Selvitä asiakkaan liikuntatottumukset ja tunnista terveytensä kannalta liian vähän liikkuva potilas.
• Sovi tavat, joilla asiakkaan kanssa sovitun liikunnan toteutumista seurataan.
• Keskustele asiakkaan kanssa mahdollisuudesta ja halusta kirjata liikunnan toteutumista tai käyttää älypuhelinsovelluksia tai puettavaa teknologiaa liikunnan seurannassa.
• Ohjaa asiakas liikuntaneuvontaan, mikäli hän liikkuu terveytensä kannalta liian vähän, on valmis muuttamaan liikkumiskäyttäytymistään ja tarvitsee muutokseen yksilöllistä tukea. 

Lähde: Liikunta. Käypä hoito -suositus (Suosituslauseita muokattu työterveyshuollon kontekstiin: potilas → asiakas). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Liikunta- ja Urheilulääketieteen Erikoislääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026. Saatavilla:  Liikunta (www.kaypahoito.fi)

Työ tukee terveyttä ja työkykyä. Työkyvyn tukemisen perustana ovat hyvin suunnitellut työpaikan toimintatavat ja tukitoimet, joiden painopiste on ennaltaehkäisyssä. Liikkumisen edistäminen on tärkeä osa työkyvyn ylläpitämistä, työkyvyttömyyden ehkäisyä sekä työkyvyn palautumista osana kuntoutusta.

Liikkumista voidaan edistää työkyvyn tuen eri vaiheissa seuraavasti:

Varhaisen tuen keskustelu

• Otetaan liikkuminen puheeksi osana varhaisen tuen keskustelua ja työpaikan työkykyä tukevia toimia.
• Kerrotaan työntekijälle työpaikan tarjoamista mahdollisuuksista liikkumiseen.
• Tuetaan ja kannustetaan työntekijää liikkumisen lisäämisessä.

Työterveysneuvottelu

• Otetaan liikkuminen puheeksi osana työterveysneuvottelua.
• Sisällytetään liikkuminen tarvittaessa osaksi työkyvyn tuen suunnitelmaa ja seurantaa konkreettisin toimenpitein.

Työkyvyn arviointi

• Otetaan liikkuminen puheeksi osana työkyvyn arviointia.
• Hyödynnetään työfysioterapeutin osaamista esimerkiksi toimintakyvyn arvioinnissa ja toimintakykytesteissä.
• Hyödynnetään työfysioterapeutin osaamista työn kuormituksen arvioinnissa sekä työpisteen ergonomian tarkastelussa.
• Otetaan työfysioterapeutti mukaan työkyvyn tuen suunnitteluun liikkumisen näkökulmasta.
• Huomioidaan liikkuminen osana työkyvyn tuen suunnitelmaa ja seurantaa.

Työhön paluun tuki

• Otetaan liikkuminen puheeksi osana työhön paluun suunnittelua.
• Hyödynnetään työfysioterapeutin osaamista työhön paluun tukemisessa ja liikkumisen edistämisessä.

Työpaikalle räätälöidyt liikkumisen hyvät käytännöt huomioivat työn ominaispiirteet, työn fyysiset vaatimukset sekä työpaikan yksilölliset tarpeet. Alla esitetyt esimerkit perustuvat yleisesti hyväksi todettuihin toimintamalleihin sekä Työikäiset liikkeelle -hankkeessa toteutettuihin työpajoihin, kyselyihin ja haastatteluihin. 

1. Työjärjestelyt sekä työ- ja apuvälineet

 Työjärjestelyillä sekä tarkoituksenmukaisilla työ- ja apuvälineillä voidaan tukea työn turvallisuutta, sujuvuutta, ergonomiaa ja liikkumista työpäivän aikana.

• Korkeussäädettävät työpisteet ja työtuolit sekä muut aktivoivat istuimet
• Näyttöpäätetyön ergonomiaa tukevat työvälineet, kuten erillinen näyttö, näppäimistö ja hiiri kannettavan tietokoneen yhteydessä
• Työpöydän alle sijoitettava kävelymatto, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi etäpalavereissa tai työtehtävissä, jotka mahdollistavat samanaikaisen liikkumisen
• Seisomakokoukset ja/tai kävelypalaverit silloin, kun tietoteknisiä laitteita ei tarvita eikä käsiteltävänä ole salassa pidettäviä asioita. Yhtenäisten käytäntöjen edistämiseksi kokouksen koollekutsuja voi merkitä kävelypalaverimahdollisuuden jo kokouskutsuun
• Tulostimien sijoittaminen kauemmas työpisteestä. Tämä lisää luontevasti työpäivän aikaista liikkumista ja vähentää yhtäjaksoista paikallaanoloa tulosteita haettaessa
• Yhteiset pelisäännöt työn tauottamisesta

2. Taukoliikunta

Työpaikalla voidaan tukea aktiivisten taukojen pitämistä tarjoamalla liikkeeseen kannustavia välineitä, ohjeita ja yhteisiä käytäntöjä.

• Taukoliikuntavälineitä, kuten vastuskuminauhoja, jumppakeppejä, käsipainoja, kahvakuulia, pilatespalloja, leuanvetotankoja, puolapuita
• Yhteiset taukoliikuntatuokiot tai valmiiden taukoliikuntasovellusten hyödyntäminen
• Liikkumisvastaavan nimeäminen tai taukoliikunnan vetovuorojen kierrättäminen työpaikalla työntekijöiden kesken
• Työpäivän aikaiseen liikkumiseen kannustetaan aktiivisesti esimerkiksi viestinnän keinoin. Työtiloihin sijoitetaan esimerkiksi “täällä saa liikkua” ja “työtä saa tauottaa” -julisteita, jotka tukevat liikkumismyönteistä työpaikkakulttuuria
• Kannustetaan portaiden käyttöön hissin sijasta (huomioidaan turvallisuus rappusissa)

3. Työnantajan tarjoama tuki

Työnantaja voi edistää henkilöstön liikkumista monin eri tavoin.

• Liikuntaedut (esimerkiksi Epassi tai Smartum), yhteiset liikuntatapahtumat ja -kampanjat, kertaliput kuntosalille tai uimahalliin, liikkumiseen kannustavat palkitsemismallit
• Mahdollisuus liikuntaan työajalla, esimerkiksi tunti viikossa, joka on mahdollista jakaa eri päiville
• Henkilöstön käyttöön oma kuntosali tai muu liikuntatila sekä liikuntakerhot
• Ohjattu taukoliikuntahetki, liikunta-alan ammattilaisen tarjoama yksilöohjaus tai hierontapalvelu. Fyysisesti kuormittavissa työtehtävissä ohjattu alkulämmittely voi vähentää loukkaantumisriskiä sekä vahvistaa työyhteisön yhteishenkeä
• Askelmittarin tai aktiivisuusrannekkeen tarjoaminen ja kannustaminen sen käyttöön
• Sovellukset tai laitteet, jotka antavat muistutuksia liikkumisesta ja tauottamisesta

4. Työmatkaliikkuminen

Työmatkaliikkumista voidaan tukea esimerkiksi seuraavin keinoin:

• Turvalliset ja tarkoituksenmukaiset säilytys- ja huoltotilat polkupyörille
• Mahdollisuus peseytymiseen, vaatteiden säilyttämiseen ja varusteiden kuivaamiseen
• Työmatkapyöräetu
• Työmatkaliikkumiskampanjat

5. Etätyö

Etätyössä sovelletaan työturvallisuuslakia silloin, kun työ on sovittu tehtäväksi etänä. Tällöin työnantajan tulee huolehtia vaarojen tunnistamisesta ja arvioinnista.

Mikäli etätyö perustuu yhteisesti sovittuun vapaaehtoisuuteen, työnantaja voi tukea ergonomiaa tarjoamalla tarpeenmukaisia työvälineitä sekä ohjaamalla työntekijöitä huolehtimaan työn tauottamisesta ja taukoliikunnasta.

Lisämateriaalia ja työkaluja

Työpaikan liikkumista edistävien käytäntöjen tukena voi hyödyntää esimerkiksi seuraavia menetelmiä ja materiaaleja: 

• Mars matkalle: Terveyttä työpaikalle, josta löytyy liikkumisen edistämisen vinkkilistoja muun muassa fyysisesti raskaaseen työhön sekä istumatyöhön. 
• Nyt laitetaan kroppa ja nuppi kuntoon!, josta löytyy keinoja oman elämäntapamuutoksen valmiuden arviointiin sekä vinkkejä arjen liikkumisen ja palautumisen edistämiseen. 
• Mielenterveyden työkalupakki, josta löytyy työyhteisöille sopivia työkaluja hyvinvointia tukevan työkulttuurin rakentamiseen, muun muassa Liikettä työn mukaan -työkalu 
• Liikkuva Aikuinen -materiaalipankki tarjoaa laajan valikoiman liikuntaneuvontaan ja liikkuvaan työelämään kannustavaa materiaalia, muun muassa Työsuojelun liikunnallinen vuosikello (pdf) - Liikkuva aikuinen; https://liikkuvatyoelama.fi/ideapankki/uusi-normipaiva-tyopaja/