Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, hoito ja työkyvyn tuki
Malli mielenterveysongelmien ennaltaehkäisystä, hoidosta ja työkyvyn tuesta työterveyshuollossa
1. Mielenterveyttä tukeva työterveysyhteistyö
Työntekijöiden työkyvyn tukemisen ja mielenterveysongelmien ehkäisyn perustana on mielenterveyttä tukeva työterveysyhteistyö.
- Mielenterveyden vahvistaminen ja ongelmien ehkäisy työpaikoilla on osa työpaikan ja työterveyshuollon välistä jatkuvaa ja tavoitteellista yhteistyötä.
- Mielenterveyttä tukeva toiminta suunnitellaan työpaikkakohtaisesti työpaikan yksilöllisiin tarpeisiin ja työpaikalla todettuihin kuormitus- ja voimavaratekijöihin pohjautuen niin, että työ, työympäristö ja työyhteisö tukevat mielenterveyttä.
- Tarpeiden pohjalta asetetaan mielenterveyden tuen tavoitteet ja mietitään yhdessä konkreettiset toimenpiteet, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa. Toimintaa myös seurataan ja arvioidaan yhdessä.
- Toimintaa suunnitellaan ennaltaehkäisevästi koko työyhteisölle korjaavan yksilötyön ratkaisujen rinnalla.
- Esihenkilöitä tuetaan työpaikalla tehtävien, mielenterveyttä edistävien toimien toteuttamisessa.
- Mielenterveyttä kannattaa tukea kaikenkokoisilla työpaikoilla, työterveyshuoltosopimuksen laajuudesta riippumatta. Ennaltaehkäisy on osa lakisääteistä työterveyshuoltoa.
- Yksilön näkökulmasta sujuvaa työtä edistävä ja ennaltaehkäisevä työyhteisötason toiminta luo pohjan kaikelle mielenterveyttä tukevalle toiminnalle työpaikalla.
2. Ennaltaehkäisy ja tunnistaminen työterveyshuollossa
Jos työterveyshuollon ammattilainen havaitsee tai työntekijä tuo itse esiin työterveyshuollon käynnillä (esim. terveystarkastuksen tai sairausvastaanottokäynnin yhteydessä) mielenterveysongelmien riskitekijöitä tai oireita, toimitaan seuraavasti:
3. Mielenterveysongelmien hoito ja työkyvyn tuki
Työkykyyn vaikuttavan mielenterveysongelman tarkempi selvittäminen ja hoito tapahtuu joko työterveyshuollossa tai hyvinvointialueella riippuen työterveyshuoltosopimuksen laajuudesta, työntekijän tilanteesta sekä alueellisista hoitokäytännöistä. Työkyvyn tuen varmistamisesta tulee kuitenkin aina huolehtia työterveyshuollossa.
4. Pitkittyneiden mielenterveysongelmien hoito ja työkyvyn tuki
Tilanteen pitkittyessä tulee huolehtia siitä, että yhteys työterveyshuoltoon säilyy, vaikka
mielenterveysongelmien hoito tapahtuisikin muualla.
- Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon sekä kuntoutustoimijoiden yhteistyö alueellisten käytäntöjen mukaisesti.
- Työterveyshuollolla on vastuu työkyvyn tuen koordinoinnista.
- Työhön paluun tuki
- Työhön paluun mahdollisuuksia tulisi arvioida säännöllisesti sairauspoissaolon aikana yhdessä työpaikan kanssa esimerkiksi järjestämällä työterveysneuvotteluita. Näissä voidaan yhteisesti sopia esimerkiksi työn muokkauksen keinoista työpaikalla työhön palaamisen tueksi.
- Tarvittaessa esimerkiksi osasairauspäivärahan tai osakuntoutustuen hyödyntäminen työhön paluun tuessa.
- Työhön paluun suunnittelussa voi hyödyntää esimerkiksi työkyvyn, toimintakyvyn ja työhön paluun itsearviointilomaketta (pdf).
- Ammatillinen kuntoutus
- Työterveyshuollossa arvioidaan ammatillisen kuntoutuksen tarve ja mahdollisuudet.
- Työkokeilua (työeläkelaitos tai työterveyshuollon työkokeilu) voidaan käyttää työhönpaluun tai uuteen työhön siirtymisen tukena.
- Ammatillisen uudelleenkoulutuksen mahdollisuuksia voidaan hyödyntää, jos kriteerit siihen täyttyvät.
- Muu kuntoutus
Mielenterveysongelmien hoito työterveyshuollossa (sairaanhoidon sisältävät sopimukset)
- Tavallisimmat työterveyshuollossa kohdattavat mielenterveyden oireet ovat masennus, erilaiset ahdistuneisuushäiriöt, unihäiriöt, sekä reaktiot erilaisiin stressitekijöihin (kuormitus työssä tai yksityiselämässä, äkillinen kriisi).
- Mielenterveysongelman hoito suunnitellaan:
- Valitsemalla soveltuva hoito työntekijän tilanteen ja tarpeen mukaan. Valinnan perusteena käytetään hoitosuosituksia. Tarkoituksena ei ole käydä rutiininomaisesti kaikkien kohdalla kaikkia hoidon tasoja läpi, vaan taso määräytyy ammattilaisen arvion sekä työntekijän tilanteen mukaan.
- Työterveyshuoltosopimuksen puitteissa. Jos työpaikalla on sairaanhoidon sopimus, soveltuva hoito on työterveyshuollon palvelutarjonnassa saatavilla eikä erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa tarvita, voidaan hoito toteuttaa työterveyshuollossa.
- Jos herää epäily vaikeasta mielenterveyden häiriöstä (esim. vaikea masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, psykoottinen oireilu, syömishäiriö, persoonallisuushäiriö, tarkkaavuuden ongelmat tai autismikirjon häiriö) tulee tilannetta selvitellä tarkemmin ja alueen käytäntöjen mukaisesti tehdä lähete tarvittaessa erikoissairaanhoitoon.
- Erikoislääkärikonsultaatioita voidaan käyttää työterveyshuoltosopimuksen laajuuden ja työpaikan kanssa sovittujen käytäntöjen mukaan. Vastuu hoidosta ja sen koordinoinnista säilyy kuitenkin aina työterveyslääkärillä, eikä erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa voida toteuttaa työterveyshuollossa.
Hoitoon ohjautuminen työterveyshuollossa
Alla oleva kuva havainnollistaa työntekijän ohjautumisen hoidon eri tasoille silloin, kun hänellä on sairaanhoidon sisältävä työterveyshuoltosopimus. Tämä yleistason kuvaus toimii lähtökohtana, mutta hoidon yksityiskohdat määräytyvät työntekijän yksilöllisten tarpeiden, tilanteen ja työterveyshuollon sopimuksen mukaan.
Asiantuntijamme
Hanna Keränen
Tarja Säily
Tutustu myös
Mielenterveyden työkalupakki -hanke on osa Työelämän mielenterveysohjelmaa. Hankkeen rahoitus tulee Suomen kestävän kasvun ohjelmasta EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
