Hyvä mielenterveys työpaikalla rakennetaan yhdessä

Oikeudenmukainen johtaminen, hyvin suunniteltu työ, mielekkäät tehtävät, kohtuullinen työkuorma ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ovat mielenterveyttä tukevan työympäristön perusta. Turvallinen ja arvostava ilmapiiri edistää työntekijöiden hyvinvointia, jaksamista ja työssä viihtymistä.

Jos näistä perusasioista ei huolehdita, työpaikalla voi syntyä psykososiaalisia riskejä, kuten liiallista kuormitusta, ristiriitaisia vaatimuksia ja epävarmuutta. Tällaiset tekijät voivat pitkällä tähtäimellä vaarantaa työntekijöiden terveyden ja työkyvyn. Joka kolmas työntekijä EU:ssa ilmoittaa kärsivänsä työstä johtuvasta tai sen pahentamasta stressistä, ahdistuksesta ja masennuksesta (vuoden 2025 OSH Pulse -kysely).

Työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus arvioida ja hallita psykososiaalisia riskejä sekä toteuttaa toimenpiteitä työntekijöiden henkisen ja fyysisen terveyden suojelemiseksi. Säännöllinen riskien arviointi kannattaa: tutkimuksen mukaan organisaatiot, jotka tekevät tätä säännöllisesti, raportoivat 40 % vähemmän työntekijöiden kokemasta korkeasta stressistä (ESENER 2024).

Mitä tehdä?

Riskien ehkäisy alkaa niiden tunnistamisesta ja arvioinnista. Tämän jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavat toimenpiteet. Psykososiaalisten riskien ehkäisyssä on hyvä ottaa huomioon neljä keskeistä periaatetta: 

1. Räätälöi toimenpiteet organisaatiollesi 
   Huomioi työhyvinvointi ja mielenterveys organisaation strategiassa. Varmista, että toteutettavat toimenpiteet sopivat yrityksen tavoitteisiin ja resursseihin. Parhaat tulokset saavutetaan, kun toimenpiteet integroidaan osaksi arjen työskentelytapoja.
2. Noudata ennaltaehkäisyn hierarkiaa
   Pyri ensisijaisesti poistamaan riskit. Jos tämä ei ole mahdollista, keskity rakenteellisiin ratkaisuihin ennen yksilöllisiä tukitoimia. Tämä voi tarkoittaa työtehtävien, johtamisen tai toimintatapojen kehittämistä. Pyri vahvistamaan voimavaroja, koska ne voivat lieventää sellaisten haitallisten tekijöiden vaikutuksia, joita ei voi kokonaan poistaa. Pelkkä yksilötuki, kuten koulutukset tai neuvonta ei riitä, jos työolosuhteet eivät tue hyvinvointia. 
3. Ota työntekijät mukaan prosessiin
   Työntekijöiden osallistaminen auttaa tunnistamaan tärkeimmät haasteet ja priorisoimaan ne. Osallistaminen myös lisää sitoutumista ja motivaatiota muutosten toteuttamisessa.
4. Johda esimerkillä
   Johdon aktiivinen osallistuminen ja tuki kaikissa vaiheissa osoittavat sitoutumista mielenterveyttä tukevan työympäristön luomiseen. 

Työkalut ja materiaalit

• Työturvallisuuslain soveltamisopas: Lain pykälä 25 velvoittaa työnantajaa vähentämään kuormitustekijöitä, jos ne vaarantavat työntekijän terveyden. Soveltamisoppaasta löytyy käytännön ohjeita pykälän toteuttamiseen. 
• Työn voimavarat ja kuormitustekijät -kysely ja -työpaja: auttavat vahvistamaan tiimisi psykososiaalisia voimavaroja ja hallitsemaan työn kuormitustekijöitä yhdessä kehittäen. 
• Toimintamalli mielenterveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön: apua työpaikan ja työterveyshuollon toimijoille työterveysyhteistyön sisältöjen ja käytäntöjen kehittämiseen. 
• OiRA-työkalu: tukee pienten ja keskisuurten yritysten riskinarviointiprosessia. Työkalu ohjaa työpaikan riskien tunnistamisesta korjaavien toimenpiteiden määrittämiseen sekä riskien raportointiin ja seurantaan.

Työpaikan fyysiset ja psykososiaaliset riskit ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Tämä korostuu erityisesti aloilla, joissa fyysinen kuormitus on suurta. Psykososiaaliset tekijät, kuten työn vähäiset vaikutusmahdollisuudet ja korkeat vaatimukset, voivat lisätä riskiä tuki- ja liikuntaelinsairauksien kehittymiselle. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet voivat puolestaan heikentää työntekijän kykyä sietää psykososiaalisia kuormitustekijöitä. 

Lisäksi fyysisiin riskeihin liittyvät työtapaturmat saattavat lisätä mielenterveyden haasteita, kun taas työperäinen stressi voi heikentää kognitiivista toimintakykyä ja kasvattaa siten tapaturmien riskiä. Myös ympäristötekijät, kuten kemikaalialtistus, melu ja äärimmäiset lämpötilat, voivat osaltaan heikentää stressinhallintaa ja pahentaa mielenterveysongelmia. 

Hyvä sosiaalinen tuki työpaikalla voi suojata psykososiaalisilta riskeiltä, vahvistaa niihin liittyvää selviytymiskykyä ja lievittää tuki- ja liikuntaelinsairauksien oireita. 

Sosiaali- ja terveysala on yhteiskunnan toiminnan kannalta yksi keskeisimmistä, mutta työn psykososiaalisten riskien hallinnan näkökulmasta yksi haastavimmista toimialoista. Alan työntekijät raportoivat altistumisesta useille psykososiaalisille riskitekijöille useammin kuin kaikilla muilla aloilla yhteensä (ESENER 2024). 

Työhön liittyvä aikapaine, intensiteetti, epäsäännölliset työajat ja henkinen vaativuus altistavat työntekijät merkittävälle kuormitukselle. Tämä näkyy esimerkiksi työn aiheuttamana tai pahentamana stressinä, masennuksena ja ahdistuksena, joita sote-alan työntekijät raportoivat muita aloja useammin (vuoden 2025 OSH Pulse -kysely).  

Tutkimukset osoittavat, että työn aiheuttama kuormitus ja epäsäännölliset työajat voivat vaikuttaa myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien kehittymiseen. 

Sote-alalla psykososiaalisten ja fyysisten riskien havainnointi ja hallinta ovat erityisen kriittisiä, sillä alan työntekijöiden terveys ja turvallisuus ovat suoraan yhteydessä laadukkaiden terveys- ja pitkäaikaishoivapalvelujen tuottamiseen.  

Työelämässä esiintyvä epäasiallinen kohtelu, häirintä ja väkivalta eivät kuulu yleisimpiin työympäristön riskeihin, mutta niiden vaikutukset voivat olla erittäin vakavia. Ne voivat heikentää merkittävästi työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä vaikuttaa koko työyhteisön toimintaan.  

• Työyhteisön sisällä epäasiallinen kohtelu ilmenee usein toistuvana ja kuormittavana käyttäytymisenä, kuten alistamisena, uhkailuna, vähättelynä tai eristämisenä. Ne voivat kohdistua yhteen tai useampaan henkilöön, ja niihin voi liittyä myös syrjiviä asenteita. Häirintää ja kiusaamista esiintyy myös digitaalisissa ympäristöissä, ja se voi jatkua työajan ulkopuolella.  
• Seksuaalinen häirintä tarkoittaa ei-toivottua seksuaalissävytteistä käytöstä, joka loukkaa henkilön arvoa ja luo turvattoman tai nöyryyttävän ilmapiirin. 54 % suomalaisista naisista ja 14 % miehistä on kokenut seksuaalista häirintää työpaikalla (EU:n Gender-based Violence Survey 2024).
• Työntekijät kohtaavat yhä useammin asiakkaiden, potilaiden tai oppilaiden loukkaavaa tai uhkaavaa käytöstä tai väkivaltaa. Erityisesti aloilla, joissa tehdään asiakastyötä, kuten terveydenhuollossa, koulutuksessa, liikenteessä ja palvelualoilla, riskit ovat kasvaneet viime vuosina.  

Häirinnän ja väkivallan seuraukset voivat olla vakavia sekä yksilölle että organisaatiolle. Ne aiheuttavat esimerkiksi stressiä, ahdistusta, univaikeuksia ja keskittymisongelmia sekä heikentävät työkykyä. Työpaikan näkökulmasta ongelmat voivat näkyä lisääntyvinä poissaoloina, tuottavuuden laskuna ja henkilöstön vaihtuvuutena. Siksi ilmiöiden tunnistaminen, ehkäisy ja varhainen käsittely ovat keskeinen osa turvallisen ja toimivan työympäristön rakentamista.  

Työpaikoilla kohdataan usein tilanteita, joissa työntekijällä on mielenterveyden haasteita tai tuen tarvetta. Tällaiset tilanteet ovat yleisiä ja voivat vaikuttaa arjen sujuvuuteen, työkykyyn ja jaksamiseen. Oikealla tuella moni pystyy kuitenkin jatkamaan työssään tai palaamaan työhön onnistuneesti.

Työpaikan käytännöillä on keskeinen merkitys. Niitä ovat esimerkiksi työtehtävien tai työaikojen joustot, mahdollisuus etätyöhön tai rauhallisemmat työolosuhteet, jotka voivat tukea työn tekemistä ja kuormituksen hallintaa. Tuen on hyvä olla suunnitelmallista ja osa työpaikan laajempaa psykososiaalisten riskien hallintaa.

Erityisen tärkeää on tuki työssä jatkamisen ja työhön paluun vaiheissa. Onnistumista tukevat esihenkilön aktiivinen tuki, selkeä työnkuva sekä hyvä työilmapiiri. Kun työpaikalla huomioidaan erilaiset tilanteet ja tuetaan työntekijöitä ajoissa, edistetään sekä yksilön hyvinvointia että koko työyhteisön toimivuutta.