Työn fyysinen kuormittavuus

Lisätä ymmärrystä siitä, että fyysinen aktiivisuus työssä ei välttämättä aina kehitä toimintakykyä. Fyysiseen aktiivisuuteen työssä voidaan kuitenkin vaikuttaa niin, että työ on terveellisempää.

Fyysinen kuormitus työssä kuluttaa voimavaroja, jos työ ei sisällä rasitusasteen huomioon ottavia palautumisjaksoja tai on yksipuolisesti kuormittavaa. Vapaa-ajan liikunta monipuolisesti suoritettuna on kuitenkin myös fyysisen työn tekijöillä terveyttä edistävää. Fyysinen työkin voi kohottaa kuntoa, jos työ on oikein suunniteltua.

Kuva. Fyysisen aktiivisuuden paradoksi – vaikutusmekanismit, jotka selittävät sitä, miksi työn aikainen liikunta ei välttämättä kehitä.

Jos työpäivän aikana tulee paljon tietynlaista rasitusta, tarvitaan:

• lepohetkiä (istuen tai jopa maaten) ja/tai
• työtehtävien vaihtelua (esim. teollisuustyössä työpisteen vaihtaminen työvuoron aikana) ja/tai
• palauttavaa liikettä työpäivän lomaan ja/tai
• työn suunnittelua siten, että työ ei ole yksipuolisesti kuormittavaa (esim. siivoustyössä työskentely molemmin puolin) ja/tai
• työn rytmittämistä siten, että liian pitkäkestoisen matalatehoisen kuormituksen sijaan tehdään ripeä työjakso, jonka jälkeen levätään ja/tai
• työssä tarvittavien fyysisten ominaisuuksien harjoittamista palautuneena (esim. tietynlainen lihaskunto, kestävyys)
• Työtekijöiden osallistamista kuormitukseen vaikuttavien keinojen suunnitteluun. 
• Työntekijät tuntevat oman työnsä kuormitustekijät ja työskentelytavat. Heillä voi olla hyviä ideoita, joilla voidaan vaikuttaa työn kuormittavuuteen.

Tutustu tarkemmin työn ja fyysisen aktiivisuuden välisiin yhteyksiin

Vinkki! Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille –suositukset ja vinkkilista liikuntaan fyysisesti raskaassa työssä

Ohjelmajohtaja, dosentti Jyrki Komulainen ja kehittämispäällikkö Miia Malvela, Liikkuva aikuinen -ohjelma

PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi ja työpsykologi Anu Kangasniemi, erikoislääkäri, LT Harri Lindholm ja professori, erikoislääkäri Heikki Tikkanen