Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma

Aikataulu

10/2018 - 12/2028

Tavoitteet

Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma vähentää sisäympäristöön liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja Suomessa. Ohjelma toteutetaan laajassa yhteistyössä eri tutkimuslaitosten, yliopistojen ja muiden sidosryhmien kanssa. Ohjelmaa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ja työhön osallistuvat aktiivisesti Työterveyslaitos, Filha ry, Hengitysliitto, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto sekä Sisäilmayhdistys ry. Ohjelma toteuttaa hallituksen Terveet tilat 2028 -ohjelman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevia toimenpiteitä.

Hankkeen tarkoituksena on lisätä väestön ymmärrystä sisäympäristön terveys- ja hyvinvointivaikutuksista, kehittää sisäympäristöön liittyvien ongelmien hallintaa, parantaa oireilevien työ- ja toimintakykyä, vähentää sisäympäristöön liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja ja vahvistaa koulutuksella eri toimijoiden tietoja ja taitoja.

Hankkeen aikana Työterveyslaitoksen asiantuntijat kokoavat tietoa ja työkaluja erityisesti työpaikkojen ja terveydenhuollon ammattilaisten tueksi ja käytettäväksi sekä kehitetään hoito- ja kuntoutusmenetelmiä sisäilmasta oireileville sekä koulutusmenetelmiä terveydenhuollon ammattilaisille. Ohjelman hyödynsaajia ovat kaikki sisäympäristössä oireilua kokevat ihmiset.

Mitä ohjelmassa on saatu aikaan?

Ks. video

Video: Terveet tilat -ohjelma ja Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma (Tuotanto: Saarivuori Media Oy)

Hankkeen tuotoksia, Työterveyslaitos

Alle listattu Työterveyslaitoksen tuotoksia (uusimmat ylimpänä).

Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat laativat katsauksen, johon on koottu viimeisin tutkimustieto suomalaisen väestön altistumisesta puolihaihtuville orgaanisille yhdisteille (SVOC) ja altistumiseen liittyvistä terveysriskeistä. Vastaavaa katsausta ei ole Suomessa aiemmin tehty. SVOC-yhdisteisiin lukeutuu laaja kirjo kemikaaleja, joita käytetään erilaisissa kuluttajatuotteissa ja materiaaleissa mm. pintakäsittelyaineina, pehmentiminä ja palonsuoja-aineina. Katsauksen mukaan suomalaisten altistuminen SVOC-yhdisteille on pääasiassa hyväksyttävällä tasolla.
Tutustu tiedotteeseen ja katsaukseen

Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat julkaisseet tiiviin, yleistajuisen katsauksen hyvinvointiin vaikuttavista kuormitus- ja voimavaratekijöistä toimistoympäristössä. Hyvinvointia voidaan tukea tilojen suunnitteluratkaisuilla ja työympäristömuutoksilla, jotka pyrkivät vähentämään kuormitustekijöitä (patogeeninen lähestymistapa) tai lisäämään voimavaratekijöitä (salutogeeninen lähestymistapa).

Katsauksessa tarkastellaan sisäilman laadun, lämpöolojen, ääniympäristön, visuaalisen ympäristön, luonnon elementtien sekä tila- ja kalusteratkaisujen yhteyttä hyvinvointiin ja työn sujumiseen.

Tutustu tiedotteeseen ja minikatsaukseen: Hyvinvointia ja työn sujumista tukevat sisäympäristötekijät toimistossa

Työterveyslaitoksen tekemän selvityksen mukaan teollisten mineraalikuitujen pitoisuus toimistotyyppisissä ympäristöissä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mineraalikuituja on esimerkiksi lämmöneristeissä ja äänenvaimennusmateriaaleissa. Toimistoympäristöissä esiintyvillä alhaisilla pitoisuuksilla ei ole osoitettu terveyshaittoja. Selvityksessä hyödynnettiin Työterveyslaitoksen mittaustietokannan arvoja vuosilta 2007–2019.

Tutustu tiedotteeseen:
Mineraalikuitujen määrä toimistojen sisäympäristössä on vähentynyt

Tutustu katsaukseen: Teolliset mineraalikuidut toimistotyyppisissä työtiloissa: esiintyminen, altistumisen arviointi, terveysvaikutukset ja päästöjen hallinta